Ahvenanmaa joutuu ehkä eroamaan Suomesta ja liittymään Ruotsiin ruotsin kielen aseman säilyttämiseksi. Näin arvioi Tukholman yliopiston professori Ove Bring.
-Ymmärrän monien ahvenanmaalaisten huolen siitä, että ruotsin kieli on syrjäytymässä vähitellen, Bring sanoo.
Bringin mukaan Manner-Suomen ruotsinkieliset ovat päässeet keskeisiin asemiin Ahvenanmaalla, koska he osaavat suomea.
-Muuttajilla ei ole ahvenanmaalaisten perintönä saamaa huolta äidinkielen asemasta. Nykyisessä globalisoituvassa maailmassa ei ole mahdollista ajan mittaan pysyä yksikielisenä, Bring sanoo.
Bring on Tukholman yliopiston kansainvälisen oikeuden professori ja Ruotsin puolustuskorkeakoulun professori.
Ahvenanmaan maakuntahallitus on tilannut Bringilta maakunnan itsehallinnon historiikin, joka julkistetaan torstaina. Ahvenanmaan maakuntahallinto viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhliaan.
Eduskunnan käsittelyssä oleva Ahvenanmaan itsehallintolain muutos herätti juhlassa arvostelua. Juhlapuhujana ollut korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevon arveli, että jos eduskunta hyväksyy uudistuksen, se aiheuttaa puutteitta oikeusturvassa.
Bringin mukaan keskustapuolueeseen kuuluva ahvenanmaalainen poliitikko Christer Jansson on jo aiemmin tuonut esiin ajatuksen, että Ahvenanmaa joutuu ehkä muutaman sukupolven kuluessa irrottautumaan Suomesta ja liittymään Ruotsiin ruotsin kielen aseman varmistamiseksi.
Helsinki nurjamielinen
Ahvenanmaalaisten asennoituminen saattaa Bringin mukaan jyrkentyä huomattavasti, jos Manner-Suomi ei myönnä saarille taloudellista itsehallintoa.
-Helsinki osoittaa tietynlaista nurjamielisyyttä Ahvenanmaan itsehallintoa kohtaan. Ahvenanmaalaisilla on neuvotteluissa vaikeuksia päästä hyviin ratkaisuihin, Bring sanoo.
Presidentti Tarja Halonen on kuitenkin Bringin mukaan edeltäjiensä tavoin puolustanut Ahvenanmaan itsehallintoa.
Jo 1917 Suomen itsenäistyessä ahvenanmaalaisten enemmistö halusi liittyä Ruotsiin. Yli 95 prosenttia ahvenanmaalaisista kannatti kansanäänestyksessä 1919 liittymistä Ruotsiin.