Presidentti Sauli Niinistön mukaan Turkin vastustus ei vielä merkitse sitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat menettäneet mahdollisuuden saada Nato-jäsenhakemuksensa nopeasti käsiteltyä.
Sauli Niinistö arveli suomalaismedialle Tukholmassa, että Turkin kannat nousevat esiin myös keskusteluissa Washingtonissa, jonne Niinistö matkaa suoraan valtiovierailulta Ruotsista.
Turkin uusi kanta tuli esille vasta noin viikko sitten
Niinistö kertoi Turkin uuden kannan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen tulleen tietoon vasta viikko, kaksi sitten.
– Ei ole ennätetty olla sinisilmäisiä. Sieltä on siihen asti aika johdonmukaisesti välitetty tietoa monelta eri tasolta monille eri vastaanottajille, että Turkki ei näe estettä laajentumiselle, Niinistö totesi suomalaismedialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Tukholmassa.
– Hakemuksethan ovat olleet sisällä vajaan vuorokauden. Ihan niin nopeaa käsittelyä ei kai kukaan olisi voinut kuvitellakaan. Mitään ei ole vielä menetetty.
Niinistön mukaan esimerkiksi Yhdysvalloista on luvattu hyvin johdonmukaisesti tukea Suomen Nato-hakemusta ja kaikkea siihen liittyvää.
Sitä, voiko Suomi tulla vastaan Turkin aiemmin julki tuomaan vaatimukseen esimerkiksi siitä, että Suomen luovuttaisi terroristeiksi luokiteltuja ihmisiä Turkkiin, Niinistö viittaa kansainvälisiin sopimuksiin.
– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin. Meillä on myös oma lainsäädäntömme siitä, miten Suomesta voidaan luovuttaa, ja nyt joudun toteamaan, että minulla ei ole ainakaan tiedossa sitä, että meillä olisi sellaisia rikoksia, joista luovuttaminen olisi (mahdollista).
– Ehkä vähän epäselvää on sekin, onko meille mitään virallista luovutuspyyntökään esitetty.
Lue myös: Financial Times: Turkki on estänyt Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten etenemisen
Nato-prosessi esillä USA:n matkalla
Tulevan Yhdysvaltain matkan aikana Niinistö aikoo ottaa esille isäntämaan kanssa sen, minkälaista joustavuutta Yhdysvalloilta löytyy, jos Suomi tarvitsee tukea Nato-prosessin ”harmaan alueen aikana”.
– Näkyvyyttä, paikalla oloa ja tämäntyyppisiä asioita. Mutta nyt kiinnostus Yhdysvaltoihin kohdistuu (Nato-)hankkeen eteenpäin menossa, että kyettäisiin toiminaan mahdollisimman ripeästi.
Lue myös: Presidentti Niinistö tapaa Bidenin torstaina Washingtonissa – Valkoiselta talolta rohkaiseva lausunto Suomen Nato-jäsenyydestä
Niinistön on tarkoitus tavata USA:ssa senaatin demokraattiedustajia. Republikaanisenaattoreita hän tapasi jo aiemmin Suomessa.
– Jotta varmistettaisiin se, että myös heidän tiedossaan on, että meidän toiveissamme on nopean etenemisen tie.
– Lisämausteena on tullut Turkki-kokonaisuus, josta varmasti keskustellaan myös Joe Bidenin kanssa.
Onko Yhdysvalloilla sitten ratkaiseva rooli Turkki-pulman ratkaisemissa?
– Sitä en lähde ollenkaan ennustelemaan, mutta aivan varmasti Yhdysvallat, niin kuin kaikki muutkin jäsenvaltiot Turkkia lukuun ottamatta pyrkivät edesauttamaan sen kun voivat.
Lue myös: Turkin vaatimukset selvä viiväste Suomen Nato-jäsenyydelle, sanoo tutkija: Suomen on oltava valmis myönnytyksiin
Gripenit ja Hornetit yhteisellä ylilennolla
Ruotsin puolustusvoimien komentajan Micael Bydénin mukaan Pohjoismaat muodostavat yhteisen suunnittelun ja hyvän yhteistoimintakyvyn ansiosta vahvan esteen Venäjän mahdollista aggressiota vastaan, myös Natossa. Suomi ja Ruotsi ovat hänen mukaansa läheisiä ja kehittymässä yhä läheisemmiksi.
– Maidemme tuleva Nato-jäsenyys tuo mahdollisuuksia syventää kahdenvälistä yhteistyötä, millä tulee olemaan operationaalisella tasolla merkittävää vaikutusta, Bydén sanoi.
Bydén isännöi turvallisuuspoliittista keskustelua Ruotsin merivoimien Bergan tukikohdassa lähellä Tukholmaa. Vierailu oli osa valtiovierailuohjelmaa, ja paikalla olivat myös kuningas Kaarle XVI Kustaa, prinssi Carl Philip sekä puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Vieraat tutustuivat huikaisevan aurinkoisessa kevätsäässä Ruotsin merivoimien kalustoon, muun muassa Visby-luokan korvettiin. Tukikohtavisiittiä juhlisti kahden ruotsalaisen Gripen-hävittäjän ylilento yhdessä kahden suomalaisen Hornet-hävittäjän kanssa.
Bydén: Henkilösuhteet ovat tärkeä voimavara
Niinistö kysyi Bydéniltä, ovatko Ruotsin ja Suomen asevoimat joustavia harjoitustoiminnan suhteen jäsenyyttä edeltävänä harmaana aikana. Vastaus oli myöntävä.
– Tätä keskustelua käydään nyt koko ajan. Meidän pitää ilman muuta toteuttaa jo suunnitellut harjoitukset, lisätä niitä ja ehkä siirtää tarvittaessa toisaalle, jos haluamme vahvistaa läsnäoloa siellä, Bydén lisäsi.
Komentajan mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien vuosia jatkunut yhteistyö on rakentanut molemminpuolista kunnioitusta ja luottamusta, mutta myös vahvaa ystävyyttä.
– Kriisin aikana henkilökohtaiset suhteet ja verkostot ovat korvaamaton voimavara, Bydén sanoi.
Kaikkosen mukaan Nato-jäsenyys ei tee tarpeettomaksi muita puolustusyhteistyöjärjestelyjä. Hänen mukaansa nykyinen turvallisuustilanne alleviivaa tarvetta solmia Suomen ja Ruotsin välille muodollinen isäntämaasopimus parantamaan operationaalisen yhteistyön edellytyksiä. Kaikkonen antoi ymmärtää, että tällainen järjestely ollaan pian valmiita viimeistelemään.