Pitäisikö talvinopeusrajoituksista luopua? Väylävirastossa asiaa pohditaan pian – tätä mieltä ovat autoilijat

Suomessa maanteiden nopeusrajoituksia alennetaan aina talven ja pimeän ajan kynnyksellä.

Valtion tieverkosta ja noin 78 000 maantiekilometristä vastaavan Väyläviraston mukaan talvinopeusrajoituksilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja pienennetään onnettomuusriskiä.

Se on laskenut, että onnettomuusriski kohoaa pimeällä kaksinkertaiseksi ja liukkaalla moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä ajamiseen.

Lue myös: Uudet liikennemerkit ovat suomalaisfirman 6 vuoden uurastuksen tulos: "Millejä on viilattu enemmän kuin missään muussa työssäni"

Nopeusrajoituksiin voi tulla muutoksia

Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila kertoo MTV Uutisille, että maanteiden nopeusrajoituksissa voidaan nähdä tulevaisuudessa jonkinlaisia muutoksia.

Taustalla on Väyläviraston viime vuoden lopulla aloittama nopeusrajoitusohjeistuksen päivitys, jossa vuodelta 2009 peräisin oleva ohje saatetaan ajan tasalle. Päivitysurakka käynnistyi viime vuoden lopulla, ja uuden ohjepaketin käyttöönotto tapahtunee 2024.

Artikkeli jatkuu videon alla.

Tavoitteena on selvittää, onko nopeusrajoitusohje johdonmukainen, ja ovatko nopeusrajoitukset linjassa tämän päivän liikenne- ja ympäristöolosuhteiden kanssa.

Tarve uudelle ohjeistukselle on syntynyt muun muassa lainsäädännön muutosten, uuden liikenneturvallisuusstrategian sekä kiristyvien päästötavoitteiden myötä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa tarkastelua eri nopeusrajoitusten vaikutuksista matka-aikaan, liikenneonnettomuuksiin sekä esimerkiksi päästöihin ja meluun, Anttila selventää.

Mahdolliset muutokset olisivat nopeusrajoitusten nostamisia tai laskemisia.

– Työhän on vasta alkamassa, eli sinällään on vähän ennenaikaista sanoa, mihin suuntaan mahdolliset tarkistukset tehtäisiin, Anttila toteaa.

Lue myös: Kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden syy löytyy useimmiten ratin takaa

Ohje ELY-keskusten käyttöön

Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen arvioi Keskisuomalaisen haastattelussa, että uusi ohje tulee sisältämään nopeusrajoituksiin enemmän pudotuksia kuin korotuksia.

– Niin kauan kuin maanteiden miljardien eurojen korjausvelkaa ei saada kuitattua, nopeuksia todennäköisesti alennetaan. Tämä on toki hyvä asia liikenneturvallisuudelle, Anteroinen totesi Keskisuomalaiselle.

Väylävirastossa käynnistynyt työ ei tule ottamaan kantaa yksittäisien tieosuuksien nopeusrajoituksiin, vaan tarkoituksena on luoda ohjekokonaisuus, jota esimerkiksi ELY-keskukset toimeenpanevat nopeusrajoituksia tiekohtaisesti määrittäessään.

Uuden ohjeistuksen laatiminen edellyttää Anttilan mukaan esimerkiksi tieluokkien, teiden geometrian ja liikennemäärien tarkastelua.

Luovutaanko erillisistä talvi- ja kesänopeusrajoituksista?

Talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusten kokeilut aloitettiin Suomessa vuonna 1987. Päätös laajemmasta käyttöönotosta syntyi paria vuotta myöhemmin, ja ensi kertaa nopeuksia laskettiin koko maassa syyskuussa 1991. Jo alkuvuodesta 1992 käytännöstä päätettiin tehdä pysyvä, eli nykyisenkaltainen talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusmalli on ollut käytössä tasan 30 vuotta.

Osana ohjeistuksen päivittämistä Väylävirasto tulee selvittämään, ovatko nykyiset talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset tarkoituksenmukaisia. Sitä, voitaisiinko erillisistä kesä- ja talvinopeusrajoituksista tulevaisuudessa luopua, ei Anttilan mukaan pystytä vielä sanomaan.

Lue myös: Miksi talvinopeuksiin siirrytään, vaikkei olisi edes liukasta?

Nykyistä käytäntöä ja sen toimivuutta kuitenkin arvioidaan ohjeen päivityksen yhteydessä. Anttila korostaa ison kuvan katsomisen tärkeyttä, eli keskeisessä roolissa olevan turvallisuusaspektin lisäksi viraston suurennuslasin alla ovat muun muassa matka-aika, päästöt ja melu.

Väyläviraston mukaan talvi- ja pimeänajan alennetut nopeusrajoitukset ehkäisevät vuosittain kahdeksan liikennekuolemaa ja 36 vakavaa loukkaantumista. Anttila pitää nykyistä mallia yhtenä merkittävänä tekijänä maanteidemme liikenneturvallisuustilanteen parantamisessa.

Anttila korostaa, että kyse ei ole pelkästään lumisen ajan nopeusrajoituksesta, vaan myös pimeä vuodenaika on peruste nopeusrajoituksen alentamiselle.

Tienkäyttäjät kannattavat erillisiä nopeusrajoituksia

Anttilan mukaan tienkäyttäjien mielipidettä aiheesta on aina silloin tällöin kysytty, ja erillisillä kesä- ja talvinopeusrajoituksilla on vahva kannatus.

– Ainakin viimeisimmät tutkimustulokset ovat puoltaneet sitä. Keskimäärin jopa kolme neljästä tienkäyttäjästä kannattaa sitä, että nopeusrajoituksia muutetaan vuodenajan mukaan, Anttila kertoo.

Nykyjärjestelmässäkään ei isoa vikaa

Anttila ei näe, että nyt käyntiin pääsevä työ johtaisi välttämättä mullistaviin muutoksiin suomalaisessa nopeusrajoitusjärjestelmässä.

Lue myös: Talvinopeusrajoituksia suositellaan käytettävän jatkossakin – näin monta ihmishenkeä ne säästävät vuosittain

– Nykyinen järjestelmä on ollut kuitenkin aika toimiva, ja jos ajatellaan nimenomaan näitä eri tavoitteita, niin niihin peilaten nykyinenkin nopeusrajoitusjärjestelmä toimii kohtuullisen hyvin.

– Se, mitä me tässä päivityksen yhteydessä halutaan varmistaa, on riittävä ja päivitetty tietopohja siitä, mitkä ovat vaikutukset matka-aikaan ja turvallisuuteen. Myös päästöihin liittyvät vaikutukset ovat sellaisia, missä on ilman muuta tarpeen lisätietoakin kartoittaa.

Pitkä prosessi

Anttila korostaa, että nopeusrajoitusohjeen päivittäminen ja mahdollisten muutosten voimaantulo on pitkä prosessi. Työ on vasta aloitettu, ja tällä hetkellä Väylävirastossa kerätään taustatietoa sekä varmistetaan, että käytössä on riittävästi tietoa liikennemääristä, matka-ajoista, päästövaikutuksista ja turvallisuusnäkökulmista.

Vuosi 2023 kuluu ohjeen päivittämisessä. Konkreettisia muutoksia tieverkolla voidaan Anttilan mukaan nähdä todennäköisesti aikaisintaan 2024.

– Jos muutokset ovat hyvin pieniä, niin silloinhan se käyttöönotto on hyvin nopeaa. Jos taas muutokset on vähän isompia, niin tottakai siihen varataan pidempi aika, Anttila toteaa.

Väyläviraston nopeusrajoitusohjeistuksen päivittämisestä kertoi aiemmin Keskisuomalainen.

Lue myös: Suomen tieliikenteessä on kuollut näin vähän ihmisiä viimeksi vuonna 1941, jolloin kaikkia uhreja ei edes tilastoitu