Nopeusrajoitukset alas ja pyöräilyyn promilleraja? EU:n liikenneturvallisuusvisio kalpenee Suomen omalle: "Kunnianhimoa tarvitaan"

Vuosille 2022–2026 laadittu liikenneturvallisuusstrategia koskettaa kaikkia liikennemuotoja. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan mukaan liikenteen ja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Koko strategian suunnitelutyötä on ohjannut niin sanottu "nollavisio", joka tähtää siihen, että vuonna 2050 kenenkään ei tarvitse menehtyä tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. EU-tasolta tulee jo vastaava tavoite, mutta se koskee vain tieliikennettä, kun taas Suomessa visio on linjattu koskemaan myös raide- ja vesiliikennettä sekä ilmailua.

Tiedotustilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kutsui suunnitelmaa kunnianhimoiseksi.

Lue myös: "Tämä uskonto on hidastanut liikenneturvallisuustyötä yli 10 vuotta" – kukistetaanko teidemme todelliset möröt peltisten poliisien armeijalla?

– Mutta kunnianhimoa tarvitaan, jotta liikenneturvallisuus kehittyy oikeaan suuntaan, Harakka totesi.

Liikennekuolemia vähennettävä

Suomen liikenneturvallisuustilanteen myönteisen kehityksen pysähtyminen on vaikuttanut merkittävästi uuden strategian suunnittelutyöhön. Suomi on jäänyt takamatkalle liikenneturvallisuustyön huippumaihin sekä yleiseen pohjoismaiseen kehitykseen verrattuna.

Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain yli 200 ihmistä, ja vakavia loukkaantumisia tapahtuu noin 900. Erityistä huolta on aiheuttanut nuorten kuljettajien korostuminen vakavissa liikenneonnettomuuksia. Taustalla on usein tarpeetonta riskinottoa, kuten ylinopeutta.

Toimenpiteissä on huomioitu myös tasoristeysonnettomuudet, joissa kuolee vuositasolla keskimäärin 5 ihmistä sekä raideliikenteen allejäännit, joissa menehtyy vuosittain noin 60 ihmistä. Toimenpiteitä ulotetaan lisäksi esimerkiksi alkoholin käytöstä johtuviin onnettomuuksiin vesiliikenteessä sekä mikroliikkumisen eri muotoihin, kuten sähköpotkulautoihin.

Osansa toimenpiteistä saa myös miehittämätön ilmailu, kuten esimerkiksi multikopterit eli dronet, joiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Ministeri Harakan mukaan dronet eivät ole aiheuttaneet Suomessa vakavia onnettomuuksia, mutta vakavia vaaratilanteita on ollut. Niiden lennättämisen turvallisuutta pyritään parantamaan esimerkiksi paikkatietoon pohjautuvia järjestelmiä kehittämällä sekä yleistä valistusta lisäämällä.

Tuleeko pyöräilyyn promilleraja? Laskeeko nopeusrajoitus taajamissa?

Liikenneturvallisuusstrategian toimenpideohjelma pitää sisällään yhteensä 103 toimenpidettä, joista jokaiselle on määritelty vastuutahot sekä mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan.

Lue myös: Poliisipomo torppaa professorin kameratolppaväitteet: "Urbaanilegendan luokkaa oleva ajatus"

Pyöräilyn promillerajaa selvitetään yhteistyössä useiden ministeriöiden kanssa. Pyöräilyn ja mikroliikkumisen promillerajoille on ministeri Harakan mukaan tullut kannatusta eri työryhmissä, mutta sen mahdollinen käyttöönotto vaatii laajaa ministeriöidenvälistä yhteistyötä. 

Niin ikään merkittävänä ja kiinnostavana strategiaan sisältyvänä toimenpiteenä nopeusrajoituksen alentamista 30 kilometriin tunnissa alueilla, joilla liikkuu runsaasti kevyttä liikennettä. Käytännössä tämä tarkoittaisi kolmenkympin alueiden lisääntymistä taajamissa.

Kaikki suunnitellut toimenpiteet löytyvät Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026 -dokumentin sivulta 42 alkavasta toimenpideohjelmasta.

Liikenneturvan listalla 17 toimenpidettä

Liikenneturvallisuusstrategiassa jokaiselle toimenpiteelle on esitetty vastuutahot, joiden tarkoitus on vastata käytännön täytäntöönpanosta. Toimintaa ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön johtama seurantaryhmä. 

Esimerkiksi Liikenneturva on ottanut toimitusjohtaja Pasi Anteroisen mukaan hoitaakseen 17 toimenpidettä.

Anteroinen kertoo MTV Uutisille, että Liikenneturvalle tulee toteutettavaksi toimenpiteitä, jotka liittyvät erityisesti viestintään, koulutukseen ja elinikäiseen liikennekasvatukseen.

– Yksi esimerkkitoimenpide on sähköpotkulautailun turvallisuuden edistäminen. Starttaamme kampanjalla vielä tänä keväänä, hän sanoo.

Lisäksi Liikenneturva tulee tukemaan eri toimenpiteitä muun muassa tutkimuksen keinoin. Esimerkiksi kuntien edistymistä 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttöönotossa seurataan ja tuloksista raportoidaan säännöllisesti.

Anteroisen mukaan kuntien katuverkosta runsaassa 25 prosentissa nopeusrajoitukset ovat 30 kilometriä tunnissa tai alle. Monet isot kaupungit ovatkin tehneet hänen mukaansa keskustojen liikennettä rauhoittavia hankkeita.

Liikenneturva tulee panostamaan myös päihtyneenä ajamisen vaaroista valistamisen jatkamiseen yhdessä LVM:n sekä poliisin kanssa.

Lue myös: Kiinnitetäänkö ylinopeuteen liikaa huomiota? Tämä asia unohtuu usein kuolonkolareista tiedotettaessa