Tänään torstaina on julkistettu valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden kehittämisestä. Osana 103-kohtaista toimenpideohjelmaa tullaan selvittämään muun muassa promillerajan asettamista polkupyöräilyyn. Myös nopeusrajoituksia on tarkoitus alentaa paikoissa, joissa on runsaasti kevyttä liikennettä.
Vuosille 2022–2026 laadittu liikenneturvallisuusstrategia koskettaa kaikkia liikennemuotoja. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan mukaan liikenteen ja koko liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Koko strategian suunnitelutyötä on ohjannut niin sanottu "nollavisio", joka tähtää siihen, että vuonna 2050 kenenkään ei tarvitse menehtyä tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. EU-tasolta tulee jo vastaava tavoite, mutta se koskee vain tieliikennettä, kun taas Suomessa visio on linjattu koskemaan myös raide- ja vesiliikennettä sekä ilmailua.
Tiedotustilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kutsui suunnitelmaa kunnianhimoiseksi.
Lue myös: "Tämä uskonto on hidastanut liikenneturvallisuustyötä yli 10 vuotta" – kukistetaanko teidemme todelliset möröt peltisten poliisien armeijalla?
– Mutta kunnianhimoa tarvitaan, jotta liikenneturvallisuus kehittyy oikeaan suuntaan, Harakka totesi.
Liikennekuolemia vähennettävä
Suomen liikenneturvallisuustilanteen myönteisen kehityksen pysähtyminen on vaikuttanut merkittävästi uuden strategian suunnittelutyöhön. Suomi on jäänyt takamatkalle liikenneturvallisuustyön huippumaihin sekä yleiseen pohjoismaiseen kehitykseen verrattuna.
Suomen tieliikenteessä kuolee vuosittain yli 200 ihmistä, ja vakavia loukkaantumisia tapahtuu noin 900. Erityistä huolta on aiheuttanut nuorten kuljettajien korostuminen vakavissa liikenneonnettomuuksia. Taustalla on usein tarpeetonta riskinottoa, kuten ylinopeutta.
Toimenpiteissä on huomioitu myös tasoristeysonnettomuudet, joissa kuolee vuositasolla keskimäärin 5 ihmistä sekä raideliikenteen allejäännit, joissa menehtyy vuosittain noin 60 ihmistä. Toimenpiteitä ulotetaan lisäksi esimerkiksi alkoholin käytöstä johtuviin onnettomuuksiin vesiliikenteessä sekä mikroliikkumisen eri muotoihin, kuten sähköpotkulautoihin.
