Suomen tieliikenteessä on kuollut näin vähän ihmisiä viimeksi vuonna 1941, jolloin kaikkia uhreja ei edes tilastoitu

9:59
Suomella on uusi kunnianhimoinen liikenneturvallisuusstrategia, mutta kovista tavoitteista huolimatta toimenpiteissä on paljon ympäripyöreyksiä. Mistä tämä johtuu?

Liikenneturvan ennakkoarvioiden mukaan liikenneturvallisuudessa on tapahtumassa päättyvänä vuonna käänne parempaan. Vaikka suunta onkin oikea, Suomi jää silti reippaasti jälkeen pohjoismaisista verrokeista Norjasta ja Ruotsista.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen sekä Liikenneturvan keräämien lehtitietojen perusteella tieliikenteessä on kuollut tänä vuonna 185 henkilöä.

On odotettavissa, että määrä vielä kasvaa tilastojen täsmentyessä, mutta tässä vaiheessa jo noin kymmenen prosentin vähennys viime vuoden lukemista antaa perustellun syyn uskoa, että liikennekuolemat jäävät alle kahdensadan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1941. Tuolloin Suomessa otettiin käyttöön kaikki tienkäyttäjäryhmät kattava tilastointi.

– Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuonna 2022 tullee olemaan tilastointimenettelyn historian alhaisin, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen kertoo tiedotteessa.

Sen suurempaa aihetta juhlaan ei Valtosen mukaan kuitenkaan ole. Yhden vuoden osalta ei voi tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä, vaan liikennekuolemien määrä tulee saada pysyvästi laskuun. Suomi on sitoutunut yleiseurooppalaisen nollavisioon, eli päätöksiä ohjaavaan tavoitteeseen, jonka mukaan kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä.

– Nollavision tavoitevuosi on 2050, ja jo vuoteen 2030 mennessä liikennekuolemien määrän tulisi jäädä alle sadan. Töitä sen eteen riittää siten edelleen tehtäväksi, Valtonen jatkaa.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen huomauttaa tiedotteessa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta Suomen liikenteessä kuolee lähes kaksinkertainen määrä ihmisiä Ruotsiin ja Norjaan verrattuna sekä väestön kokoon suhteutettuna.

– Kyse ei ole sattumasta, vaan tehdyistä tai tekemättä jääneistä päätöksistä. Esimerkiksi Norjassa liikennettä koskevissa päätöksissä on etusijalla ollut liikenneturvallisuus ja nollavisio. Sama tulisi sedimentoida Suomenkin liikennepolitiikkaan, Anteroinen alleviivaa.

Lähde: Liikenneturva

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja