Pinot Gris -rypäle

1300-luvulla köynnöstä eristettiin ja kuljetettiin Unkariin, jossa sitä viljeltiin Sz rkebarat-nimisenä. Parisataa vuotta myöhemmin suuri sotapäällikkö Schwendi toi sen takaisin Ranskaan, Elsassiin, ja nimesi sen Tokay Pinot Grisiksi Unkarin kuuluisimman viinin mukaan. Tosin Pinot Grisiä ja Unkarin Tokajia ei fyysisesti yhdistä juuri mikään paitsi se, että molempia sanotaan valkoviineiksi ja molempia juomalla voi saada päänsä kipeäksi. Tokay-sanaa ollaankin poistamassa käytöstä, ja rypälettä kutsutaan vain Pinot Grisiksi.

Viileiden alueiden lajike

Rypäle muistuttaa ulkoisesti Pinot Noiria, lehdetkin ovat lähes identtiset. Erona on vain rypäleen väri, joka Grisillä on jotain väliltä harmaan sinertävä ja rusehtavan pinkki. Gris on myös hieman viileämpien alueiden lajike: hieman matalahappoisena se kärsii nopeasta luonteen menetyksestä, mikäli rypäleet ylikypsyvät liian lämpimien säiden takia.

Tunnetuimmat Grisin kasvupaikat ovatkin juuri Elsassin alue Ranskan pohjoisosassa ja Italian pohjoinen vuoristoseutu, jossa rypäle tunnetaan nimellä Pinot Grigio. Gris ja Grigio viittaavat rypäleiden hieman harmaaseen väriin.

Aromit erottuvat maistettaessa

Pinot Gris ei ole erityisen aromaattinen rypäle. Sen tuoksusta voi erottaa vaimeana persikkaa, pähkinöitä, sitruksia, joissain tapauksissa myös yrttejä ja omenaa. Pinot Gris on siitä omituinen, että se puhkeaa kukkaan yleensä vasta maistettaessa. Hapokkuus ei ole korkea, mutta muutoin maku on runsas ja täyteläinen, aivan kuin kaikki aromit olisi liimattu pulleisiin ja runsaisiin viinimolekyyleihin, joista ne eivät pääse karkaamaan nenään asti vaan ne joutuu aistimaan makunystyillä.

Elsassissa Pinot Gris kuuluu samaan jalosukuiseen trioon Rieslingin ja Gew rtstraminerin kanssa, vaikka sen viljelypinta-ala on melko pieni edellisiin verrattuna. Täkäläiset Pinot Grisit ovat kaikki pulleita ja rakenteeltaan runsaita; joissakin on aistittavissa pientä savuisuutta, toisissa hunajaa ja voita. Myös sokeripitoisempia ja rankempia, ylikypsistä rypäleistä tehtyjä Vendanges Tardives- ja Selection des Graines Nobles -versioita on tarjolla.

Italian Pinot Grigiot eroavat hieman ranskalaisista sukulaisistaan. Ne eivät välttämättä ole täyteläisiä vaan jossain kevyiden ja keskitäyteläisten välillä. Hapokkuus on hieman korkeampi aikaisesta korjuuajankohdasta johtuen, ja tuoksustakin löytyy mukavia kevyitä elementtejä. Pinot Grisiä viljellään myös muualla maailmassa, erityisesti Itä-Euroopassa ja USA:ssa, tosin ilman sen suurempaa maailmanluokan menestystä.

Hyvä kumppani itämaiselle ruoalle

Italian Pinot Grigiot ovat mukavia kavereita, kun otetaan muutamat lasilliset töiden jälkeen kesäkuumalla tai mikäli ruokalistalla on lohta tai tomaattipohjaisia ruokia. Ranskan Pinot Grigio taas toimii hieman erilaisten einesten kanssa. Elsassilaisten oma pieni salaisuus on ankanmaksa Pinot Grisin kanssa nautittuna. Viininkään ei tarvitse olla sieltä makeammasta päästä, kunhan on kypsää ja hyvälaatuista. Hapankaaliruoat ja lihapadat toimivat myös mainiosti.

Ja jotta elsassilaiset eivät olisi ainoita, joilla on oma pieni salaisuutensa, kerrotaan tässä koko muun maailman oma pikku juttu: Pinot Gris on törkeän hyvä kumppani mausteiselle itämaiselle ruoalle. Kokeilkaapa vaikka tällaista: Laitetaan kulhoon pari kourallista katkarapuja, loraus makeaa chilikastiketta, silputtua inkivääriä, kourallinen suikaloitua siitakesientä, soijakastiketta, öljyä, hieman fenkolinsuikaleita, paprikasuikaletta ja hieman sitruunamehua. Annetaan marinoitua muutamia tunteja. Keitetään nuudeleita. Paistetaan katka-marinadiseos vokissa pikaisesti, lisätään nuudelit ja käännellään kunnes ovat lämpimiä. Asetetaan tarjolle syville lautasille ja lisätään päälle hitunen seesamiöljyä ja tuoretta korianteria. Sitten päästäänkin avaamaan pullot ja vertailemaan Pinot Grigion ja Pinot Grisin soveltuvuutta tällaiselle ruoalle.

Alkon Pinot Gris -tarjonta

Alkon nettisivut tunnistavat kaksi sataprosenttista Pinot Grisiä Ranskasta ja saman verran Pinot Grigioita Italiasta. Lisäksi Unkarista löytyy yksi pelkästä Pinot Grisitä tehty viini, 8456 Pinot Gris Dunavár (5,61 e). Elsassista on saatavana myös muutamia sekoiteviinejä, joiden yksi lajike on Pinot Gris. 571257 Trimbach Pinot Gris Réserve (14 e) on varma valinta hyvälaatuista viiniä halajaville, mutta 7485 Pfaffenheim Tokay-Pinot Grisiäkään (10,98 e) ei kannata ylenkatsoa. Pfaffenheimin osuuskunta on luotettava tuottaja, ja heidän viinissään on myös hieman vähemmän sokeria kuin Trimbachin perheyrityksen pullotteessa. Sinänsä hauskaa, koska trimbachilaiset aina mollaavat pfaffenheimilaisia ja väittävät, että nämä jättävät sokeria viineihinsä naamioidakseen niiden pienet virheet.

Pinot Grigioista 585357 Pinot Grigio Villa dei Canlungo (10,50 e) vaikuttaa perinteikkäämmältä, kevyen yrttisyyden alta löytyy vakavaa makua. 8365 Pinot Grigio Lamberti (8,49 e) sitä vastoin on enemmän moderniin massatuotantoon päin kallellaan oleva hieman hedelmäinen, mutta sopivan sieluton tuote. Mikäli nämä pullotteet eivät vielä selventäneet, mistä Pinot Grisissä on kyse, joissakin ravintoloissa on mahdollista tutustua esimerkiksi Zind-Humbrechtin Pinot Griseihin, jotka kyllä tekevät sen.

Mikko Virta