Ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr.) on yhä eduskunnan luottamus.
Ministeri Haavisto sai 101 ääntä luottamuksensa puolesta ja 68 ääntä epäluottamuksen puolesta. Yhteensä 30 kansanedustajaa oli äänestyksestä poissa.
Hallituspuolueet äänestivät yhtenä rintamana ministerin luottamuksen puolesta lukuun ottamatta keskustan Hannu Hoskosta, joka äänesti luottamusta vastaan.
Keskustan eduskuntaryhmä sanoo juuri äänestyksen alkaessa julkaisemassaan tiedotteessa, ettei hyväksy lainvastaista toimintaa. Vihreät ovat keskustan mukaan "toiminnallaan murentaneet perustuslakivaliokunnan asemaa ja arvovaltaa".
– Tämän tapauksen ratkaisu ei ole keskustan asia. Jokainen puolue vastaa itse ministereistään, ja vihreät ovat itse vastuussa syntyneestä tilanteesta sekä ennen että jälkeen luottamusäänestyksen, tiedotteessa sanotaan.
– Keskusta ei kaada hallitusta tähän. -- Kunkin ministerin luottamus lähtee omasta eduskuntaryhmästä, tiedotteessa linjataan.
Valiokunta: Haavisto toimi lainvastaisesti
Perustuslakivaliokunta antoi viime viikolla mietintönsä, jonka mukaan Haavisto toimi lainvastaisesti al-Hol-jupakan yhteydessä.
Valiokunta kuitenkin katsoi, ettei Haavisto toiminut tavalla, joka ylittäisi ministereitä koskevan korotetun syytekynnyksen.
Ministeri Haavisto ryhtyi syksyllä 2019 valmistelemaan konsulipäällikkö Pasi Tuomisen siirtoa pois tehtävistään, kun ministeri ja virkamies olivat erimielisiä al-Holin suomalaisten kotiuttamisesta.
Siirron valmistelua jatkettiin sen jälkeenkin, kun al-Hol-asiat oli jo otettu pois Tuomiselta.
Politisointiyritys ja "lehdistön kurinpalautus"
Perustuslakivaliokunnan mietintöä on seurannut harvinaislaatuinen keskustelu.
Jo valiokunnan käsittelyn lähtökohtia arvosteltiin, sillä prosessi alkoi muistutuksesta, jonka allekirjoittajista kokoomuslaiset Wille Rydman ja Heikki Vestman ovat valiokunnan jäseniä.
Toisin sanoen kaksikko oli tapauksessa sekä kantelijoina että ratkaisijoina.
Juuri ennen mietinnön julkaisemista MTV Uutiset julkisti sähköpostin, jossa vihreiden kansanedustaja yritti taivutella hallituspuolueiden edustajia katsomaan, ettei Haaviston toiminta olisi ollut moitittavaa.
Kirjoittajaksi tunnustautunut Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) yritti sähköpostin perusteella luoda asiassa poliittista yhteistä rintamaa, vaikka hallitus-oppositio-asetelmalla ei pitäisi olla perustuslakivaliokunnassa mitään väliä.
Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) tuomitsi ankarasti vuodot ja lupaili lehdistölle "kurinpalautusta", mikä herätti ihmetystä.
Vihreiden ulostuloille kritiikkiä
Perustuslakivaliokunnan mietinnön tultua julki Vihreät julkaisi Instagramissa päivityksen, jossa Haaviston kuvaan oli liitetty teksti "Mitään väärää tai lainvastaista ei ole tapahtunut".
Kuva oli asiayhteydessä, jossa sitä edelsi kuva, jossa kerrottiin sitaatin sisällön olevan perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistön näkemys.
Vihreät myönsi varsin nopeasti, että kyseessä oli viestinnän virhe.
Päivitys ja yleisemminkin vihreiden poliitikkojen käytös keräsi kuitenkin kritiikkiä perustuslakivaliokunnan kunnioittamattomuudesta.
Ulkoministeri Haavisto ei eduskunnan täyistuntokeskustelussa perjantaina kysyttäessä vastannut suoriin kysymyksiin siitä, myöntääkö hän toimineensa vastoin lakia, tai siitä, oikeuttaako hyvä tarkoitus lain rikkomisen.
Poikkeuksellisia kuvioita ja rikosilmoitus
Perustuslakivaliokunnan ympärillä on ylipäätäänkin käyty tapauksessa poikkeuksellista pohdintaa.
Helsingin Sanomat kertoi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitkon lähettäneen muiden hallituspuolueiden ryhmänjohtajille WhatsApp-viestin, jossa toivottiin keskustelua perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvoksen roolista.
Kyse oli poikkeuksellisesta kritiikistä virkamiestä kohtaan. Pitko pyysi myöhemmin "sanavalintaansa" anteeksi.
Myös eduskunnan perjantaisessa täysistunnossa vihreistä arvosteltiin epäsuorasti perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvosta.
Oman lisäyksensä soppaan toi eilen keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä, joka vihjaili Twitterissä, että perustuslakivaliokunnan kuulema valtionsääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden Bella Forsgrenin ja Mari Holopaisen perustuslakivaliokunnan mietintöön jättämän vastalauseen.
Kärnä ei esittänyt tviitissään todisteita vihjailujensa tueksi. Ojanen kertoi tekevänsä asiasta rikosilmoituksen.