Pakonomainen symmetrian tarve ja muut pakko-oireet jatkuvat usein läpi elämän

Pakko-oireinen häiriö alkaa yleensä noin kymmenen vuoden iässä, ja siitä kärsii joidenkin tutkimusten mukaan nelisen prosenttia lapsista, kirjoittavat tutkijat Anita Puustjärvi ja Mari Asikainen uusimmassa lääketieteellisen Duodecim-lehden numerossa.

Pakko-oireista kärsivä lapsi pelkää esimerkiksi likaantumista, vahingoittumista tai hirvittävää tapaturmaa. Lapsi yrittää torjua ahdistavia ajatuksia pakonomaisilla teoilla. Potilas toteaa pakkoajatukset ja -toiminnot tavallisesti hyödyttömiksi, mutta niitä on silti vaikea välttää.

- Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu leikki-iässä jonkin verran toistamista tai muita rituaaleja. Pakko-oireisessa häiriössä pakonomainen toiminta alkaa viedä yhä enemmän aikaa ja käy häiritseväksi, Puustjärvi ja Asikainen kirjoittavat.

Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Oireilun saattavat laukaista traumakokemukset tai voimakas stressi. Sairaus on tavallisempi pojilla kuin tytöillä.

Nykimisoireet yleisiä

Mitä nopeammin lapsi saa sairauteensa kunnollista hoitoa, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on parantua.

- Pakko-oireet ovat hyvin ahdistavia myös perheenjäsenille, jotka saattavat yrittää auttaa lasta rituaaleissa ja välttelyissä. Mukaan meneminen kuitenkin lisää lapsen oireilua ja kuormittaa perheen arkea, tutkijat kirjoittavat.

Häiriötä hoidetaan lääkkeillä ja psykoterapialla. Yleensä sairaus sisältää vaikeita jaksoja ja toisaalta aikoja, jolloin oireita on vähän. Yksittäiset häiriöjaksot voivat parantua täysin ja pysyvästi.

Pakko-oireet heikentävät koulussa pärjäämistä ja sosiaalisia taitoja sekä lisäävät päihteidenkäytön ja itsetuhoisuuden riskiä.

Valtaosalla pakko-oireisista lapsista esiintyy muitakin samanaikaisia häiriöitä. Jopa 40 prosenttia voi kärsiä nykimisoireista, joita ovat muun muassa silmien räpyttely, irvistely, olkapäiden kohottelu ja monenlainen ääntely.

Lapset näkevät hyvin usein myös painajaisia, ja heillä on nukahtamisvaikeuksia.