Andrei Grishin ei arvannut joutuvansa hakatuksi, kun hän avasi kotiovensa tuntemattomalle nuorelle miehelle lokakuussa 2019 Magadanissa Venäjän Kaukoidässä.
Kerrostalon rappukäytävässä seissyt huppupäinen nuorukainen sanoi, että Grishinin pitäisi tulla katsomaan talon parkkipaikalle omaa autoaan, jota nuorimies väitti naarmuttaneensa.
– Rappujen puolivälissä hän otti kiinni minusta, heitti minut lattialle ja alkoi hakata. Toinenkin mies ryntäsi paikalle ja alkoi myös hakata minua, Grishin muisteli STT:n haastattelussa Helsingissä.
Tovin jälkeen toinen miehistä tokaisi Grishinille, että "älä kirjoita enää mitään mediassasi". Sitten miehet juoksivat Grishinin mukaan alas portaita ja pois talosta.
Pahoinpitely oli ensimmäinen rangaistus Grishinille hänen työstään riippumattoman Vesma-verkkolehden päätoimittajana. Tuolloin tuoreelle paikallislehdelle teki juttuja hänen itsensä lisäksi vain yksi muu toimittaja.
Niistä päivistä lehti on kasvanut yhdeksi harvoista toiminnassa olevista riippumattomista medioista Venäjällä. Se jakaa uutisia myös useilla sosiaalisen median kanavilla sekä Whatsapp-viestipalvelussa.
Grishinin media kirjoitti sodasta sotana
Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa Vesmassa kirjoitettiin sodasta sotana – ei erikoisoperaationa, kuten hallinto halusi.
Lehti julkaisi videoita ja juttuja esimerkiksi Venäjän pommituksista siviilirakennuksiin, kuten synnytyssairaalaan Mariupolissa, sekä muista venäläisjoukkojen väitetyistä sotarikoksista Ukrainassa.
Lehti myös teki Grishinin mukaan faktantarkistuksia Venäjän virallisissa medioissa julkaistuista tiedoista tyrmäten vääriksi osoitettuja väitteitä sodasta.
Maaliskuun lopulla 2022 Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n virasto Magadanissa ilmoitti Grishinille aloittaneensa esitutkinnan "valetietojen levittämisestä Venäjän armeijasta".
Myöhemmin syyte myös nostettiin. Nyt Grishiniä uhkaa Venäjällä 15 vuoden vankeustuomio.
Lue myös: Venäläissellissä useasti virunut Philipp pakeni Suomeen: "Tämä maa paransi minut" – kidutus vankiloissa kuin keskiajalta
Poliisi ei tuntenut Telegramia
Grishin kutsuttiin kotikaupungissaan Magadanissa kolme kertaa poliisikuulusteluun.
Grishinin mukaan kuulusteluissa oli myös tragikoomisia piirteitä. Häneltä kysyttiin muun muassa, miksi Vesman Telegram-kanavan chatissa joku lukija kommentoi kuvalla peniksestä, jolla oli Venäjän presidentin Vladimir Putinin kasvot. Joku oli mennyt ilmoittamaan kuvasta poliisille.
Kuulusteluissa poliisi ei kuitenkaan hänen mukaansa tiennyt sosiaalisen median viestipalvelua Telegramia, joka on laajasti käytössä Venäjällä ja muistuttaa Twitteriä.
– Se oli huvittavaa. Näytin poliisille, kuinka Telegram ladataan ja kuinka se toimii, Grishin kertoi.
"Minut voitaisiin viedä, eikä kukaan saisi tietää"
Kun Putin julisti osittaisen liikekannallepanon viime vuoden syyskuussa, armeijan käynyttä kolmekymppistä Grishiniä uhkasi myös pakkovärväys rintamalle Ukrainaan käymään sotaa, jota hän ei hyväksy. Hän myi asuntonsa, ja perhe jätti kotikaupunkinsa Magadanin.
– Magadan on vain noin 90 000 asukkaan kaupunki, jossa minut olisi hyvin helppo löytää. Ajattelimme, että voisimme piileskellä paremmin suuressa kaupungissa, joten menimme Pietariin. Emme tehneet muuttoilmoitusta, ja uskoin kadonneeni heidän tutkastaan, Grishin kertoi.
Pietarissa perhe muutti vuokra-asuntoon tekemättä muuttoilmoitusta. Grishin lopetti myös tuntemattomiin numeroihin vastaamisen. Lisäksi hän rajoitti metrossa kulkemista, ettei joutuisi kiinni summittaisessa henkilöpapereiden tarkastuksessa.
Lue myös: Venäjältä paennut toimittaja kertoo yhä pelkäävänsä henkensä puolesta: "Kaverini vitsailevat, pitäisinkö hermomyrkystä vai auto-onnettomuudesta"
Grishin kuitenkin järkeili, että perheen on parempi olla Pietarissa. Jos viranomaiset tulisivat hänen asunnolleen, hänen kollegansa riippumattomissa medioissa voivat paremmin saada siitä tiedon ja kirjoittaa siitä.
– Magadanissa minut voitaisiin vain viedä kadulta lähellä kotiani tai työpaikkaani kaikessa hiljaisuudessa, eikä kukaan saisi tietää, Grishin mietti.
Hän uskoo asuntonsa osoitteen kulkeutuneen viranomaisten tietoon viimeistään silloin, kun Grishinin vaimo laittoi pariskunnan 10-vuotiaan lapsen kouluun Pietarissa.
Viime vuonna Grishin pääsi Suomeen väliaikaisesti, mutta joutui palaamaan Pietariin perheensä vuoksi. Kun ovelle lopulta koputettiin Pietarissa helmikuun lopulla, koko perhe lähti pois Venäjältä.
Työ Suomessa jatkuu turvaresidenssissä
Koska Grishin pääsi asettumaan Suomeen, hän on voinut jatkaa työtään Vesman päätoimittajana.
Venäjältä paon yksityiskohdat monine mutkineen ovat STT:n tiedossa, mutta Grishin toivoi osan niistä jäävän yksityiseen tietoon, jotta hänen lähtönsä mahdollistaneiden ihmisten turvallisuus ei vaarannu Venäjällä.
Lue myös: 7-vuotias venäläispoika pakeni perheineen Argentiinaan – maassa monet sotaa paenneet aloittavat nyt arkeansa
Grishin on Suomessa Artists at Risk - järjestön turvaresidenssissä Helsingin Sanomain Säätiön rahoituksella yhteistyössä sananvapausjärjestö Suomen PEN:in ja Journalistiliiton kanssa. Viime vuoden puolella alkanut residenssi kestää vuoden. Sen jälkeen tulevaisuus on epävarma.
Hänen perheensä, vaimo ja kaksi lasta, odottaa tilanteen selkiytymistä yhdessä niistä harvoista maista, joihin venäläiset voivat vielä matkustaa ilman viisumia. He eivät kuitenkaan voi jäädä sinne loputtomiin.
Venäjälle perhe ei voi palata, koska siellä vaimoa voitaisiin painostaa. Grishinin mukaan viranomaiset ovat jo suorittaneet etsintöjä hänen vanhempiensa ja sisartensa kodeissa heidän lähtönsä jälkeen.
Humanitaarinen viisumi auttaisi sodan vastustajia
Grishin kuuluttaa humanitaarisen viisumin perään. Se olisi helpottanut hänen pääsyään Suomeen ja voisi taata muidenkin Venäjällä vainottujen toisinajattelijoiden turvallisen matkan Suomeen esimerkiksi turvapaikan hakemista varten.
– Humanitaarisen viisumin avulla saisin perheenikin tänne helpommin. Se olisi paljon parempi meille venäläisille sodan vastustajille. Nyt moni Venäjällä on jumissa siellä ja pääsee matkustamaan vain harvoihin maihin, kuten Kazakstaniin, Armeniaan tai Georgiaan, mutta nekin kuuluvat Moskovan vaikutuspiiriin eikä niissä siksi ole turvallista tehdä töitä avoimesti toimittajana, hän sanoi.
Lue myös: "Venäjä ei ole enää kotimaani" – MTV tapasi neljä Georgiaan paennutta venäläisnuorta, jotka kertoivat lähtönsä syistä
Humanitaarinen viisumi mahdollistaisi sen, että Suomi voisi ottaa maahan nopeasti suuren joukon ihmisiä humanitaarisin perustein akuutin kriisin aikana.
Tällaisia tilanteita ovat olleet esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka alkaessaan asetti heti vaaraan ukrainalaisten lisäksi myös suuren joukon ihmisiä Venäjällä, sekä Talebanin valtaannousu Afganistanissa elokuussa 2021, jonka seurauksena satoja tuhansia ihmisiä pakeni maasta.
Humanitaarinen viisumi on käytössä esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä.
Niitä on myös myönnetty helpottamaan sellaisten perheenjäsenten maahanpääsyä, jotka eivät muussa tapauksessa olisi oikeutettuja perheenyhdistämiseen.
– Voin sanoa, että Suomeen haluaisi tällä hetkellä ainakin kymmeniä ihmisiä Venäjältä. Ei vain toimittajia vaan myös muita ihmisoikeuksien puolustajia ja sodan vastustajia, jotka haluavat jatkaa työtään. Viikoittain Venäjällä ihmisiä vastaan nostetaan syytteitä mielipiteen ilmaisemisesta, Grishin sanoi.
Humanitaarisen viisumin esitys yhä vireillä
Ulkoministeriöstä kerrottiin kuluneella viikolla STT:lle, että viime hallituksen humanitaarista viisumia koskevan esityksen valmistelu on yhä vireillä ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikössä.
Lue myös: Tietovuoto paljastaa: Roman Abramovitshilta hätkähdyttäviä miljardijärjestelyjä juuri ennen Venäjän julmia sotatoimia
Se voitaisiin ottaa käyttöön vasta, kun hallituksen esitys on mennyt läpi eduskunnassa ja mahdolliset lakimuutokset ovat astuneet voimaan.
Ulkoministeriöstä sanottiin, että näillä näkymin hallituksen esitys on annettavissa eduskunnalle syksyllä.
Suomeen humanitaarista viisumia halunneet tahot kuitenkin epäilevät, että muodostumassa oleva oikeistohallitus tuskin edistää sen käyttöönottoa. Perussuomalaiset vastustaa humanitaarista viisumia ja on esittänyt hallitukseen lähtemisen ehdoksi kiristystä maahanmuuttoon ohjelmansa mukaisesti.
Ymmärryksen puute harmittaa
Avun puutteen lisäksi Grishiniä harmittaa se, että Euroopassa ja Suomessakin moni ihmetteli, mikseivät Venäjällä ihmiset joukoittain vastustaneet sotaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopulla 2022.
– Tulen surulliseksi, kun kuulen tällaisia syytöksiä. Suurmielenosoituksia järjestettiin Venäjällä jatkuvasti vuosien 2011 ja 2020 välillä. Ihmiset Euroopassa näkivät, kuinka venäläisiä mielenosoittajia hakattiin kaduilla, mutta kukaan ei auttanut. Ja sitten kun sota alkoi, emme voineet enää mennä kaduille. Kadut ovat täynnä poliiseja ja vartijoita, ja sinut voidaan ottaa kiinni lähellä kotiasi tai vaikkapa jo metrossa matkalla mielenosoitukseen, Grishin kertoi.
Lue myös: ISW: "Putinin kokki" Jevgeni Prigozhin piikitteli presidenttiä Venäjän armeijasta
Venäjää on syytetty arvostelijoidensa vainoamisesta myös ulkomailla. Useita Putinin hallinnon vastustajia on myrkytetty ulkomailla, ja sotaa arvostelleita oligarkkeja ja julkisuuden henkilöitä on kuollut hämärissä olosuhteissa pudottuaan esimerkiksi korkeiden rakennusten parvekkeilta. Eräs sotaa arvostellut venäläinen makkaratehtailija putosi hotellin ikkunasta lomamatkallaan Intiassa epäselvissä olosuhteissa.
Grishin itse ei ole tuntenut oloaan turvattomaksi, eikä häntä ole ahdisteltu Suomessa.
– Jos olisin voinut jäädä asumaan ja työskentelemään Venäjälle, totta kai olisin jäänyt.