Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori näkee, että Helsingin Sanomien saama tuomio on merkittävä aikana, jolloin sotilaalliseen puolustukseen ja tiedustelutoimintaan käytetään Suomessa entistä enemmän rahaa.
Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo STT:lle, että hovioikeuden päätös niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa on sananvapauden näkökulmasta erittäin ongelmallinen.
Varmavuoren mukaan tuomio myös osoittaa sen, että viranomaisilla Suomessa on taipumusta ylisalaamiseen.
– Hovioikeus myös totesi, että kaikki salassa pidettäväksi merkitty aineisto ei ollut perustellusti merkitty salattavaksi. Lähtökohtahan on, että julkiset asiakirjat ovat julkisia ja salassapito on poikkeus, ei pääsääntö.
Helsingin Sanomien toimittajien saamat tuomiot kovenivat hovioikeuden tänään antamassa tuomiossa merkittävästi käräjäoikeuden langettamista.
Toimittaja Tuomo Pietiläinen tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja toimittaja Laura Halminen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen.
Aiemmin käräjäoikeus antoi Pietiläiselle turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sakkorangaistuksen. Halminen jäi rankaisematta, vaikka myös hänen katsottiin syyllistyneen samaan rikosnimikkeeseen.
Toimittajia syytettiin siitä, että he olivat yhdessä julkistaneet ja yrittäneet julkaista Helsingin Sanomissa tietoja, jotka oli säädetty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.
Voiko Puolustusvoimia kritisoida?
Varmavuori näkee, että tapaus on merkittävä aikana, jolloin sotilaalliseen puolustukseen ja tiedustelutoimintaan käytetään Suomessa entistä enemmän rahaa.
– Nyt varsinkin Naton päätöksen jälkeen entistä enemmän, joten kyllä näistä asioista pitää olla saatavissa tietoa kansalaisille niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Pelkään, että oikeuden päätös uhkaa myös sitä, uskaltaako media Suomessa enää kirjoittaa mitään kriittistä, mikä liittyy Puolustusvoimiin.
Kesäkuussa sotilasliitto Naton kokouksessa sovittiin jäsenmaiden nostavan puolustusmenotasonsa viiteen prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Suomelle uusi tavoite tarkoittaa miljardien korotuksia puolustusmenoihin.
Helsingin Sanomien toimittajien tuomioihin johtanut artikkeli kertoi Puolustusvoimien Jyväskylän Tikkakoskella sijaitsevasta Viestikoekeskuksesta ja sen toiminnasta.
Juttu perustui osin HS:n saamiin, noin kymmenen vuotta vanhoihin salaisiin asiakirjoihin.
Lehti perusteli jutun julkaisua ja asiakirjojen käyttöä sillä, että lukijoiden on saatava riittävää ja totuudenmukaista tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Tiedustelulainsäädäntöä oltiin jutun julkaisun aikaan uudistamassa.
Lue myös: Hovioikeus tuomitsi HS:n toimittajat Viestikoekeskus-jutusta
"Ehdottomasti vaientamisvaikutus"
Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua käsittelevä artikkeli julkaistiin vuonna 2017.
Lisäksi rikoksista tuomituilla toimittajilla oli tekeillä mahdollisia jatkojuttuja aiheesta.
Niiden vuoksi hovioikeus katsoi heidän syyllistyneen myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritykseen. Mahdollisia jatkojuttuja aiheesta ei ollut julkaistu.
Varmavuori pelkää päätöksen voivan johtaa toimittajien itsesensuuriin.
– Käytännössä toimittajat siis voidaan tuomita myös jutuista, joita ei koskaan julkaistu. Tällä on aivan ehdottomasti vaientamisvaikutus, joka saattaa johtaa itsesensuuriin.
Myös Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kuvaili HS:n jutussa tuomiota toimitukselle periaatteellisesti vakavaksi, koska hovioikeus katsoi rikokseksi myös sellaiset jutut, joita ei ollut edes julkaistu.
Varmavuori uskoo päätöksen vaikeuttavan toimittajien työtä muun muassa siksi, että se voi johtaa epäselvyyksiin siitä, missä kohtaa pelkkä juttuluonnos voidaan katsoa laittomaksi.
– Toimittajat voivat joutua todella vaikeisiin tilanteisiin, kun he pohtivat, miten tärkeätä yhteiskunnallista tietoa voi käyttää lähdemateriaalina. Missä vaiheessa juttuprosessia se on tiedonhankintaa ja missä vaiheessa se muuttuu oikeasti kriminalisoiduksi luonnokseksi?
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.
Lue myös: Viestikoekeskus-tuomiolla on laajempaa merkitystä mediataloille, sanoo tuomitun asianajaja
Päätös vankeusrangaistuksesta ankara
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professorin Päivi Korpisaaren mukaan hovioikeuden ratkaisu tapauksesta vaikutti perusteelliselta.
Hän ei yllättynyt siitä, että Helsingin Sanomien toimittajat tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Päätös tuomita toimittajat myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä on kuitenkin hänen mielestään mielenkiintoinen.
– En tiedä aikaisempia vastaavia tapauksia. On kiinnostava kysymys, milloin jutun tekemisen voidaan katsoa lakanneen vapaaehtoisesti, jolloin se olisi rankaisematonta.
Hänen mukaansa lisäksi toimittaja Tuomo Pietiläisen saamaa ehdollista vankeusrangaistusta voidaan pitää ankarana.
Korpisaaren mukaan tapaus osoittaa, että turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevia tekoja ei Suomessa katsota helposti sormien läpi.
– Kunnianloukkausten ja yksityisyydensuojan rikkomisen osalta usein rikosta voidaan pitää niin vähäisenä, ettei juttu etene. Tässä tapauksessa tekoa on kuitenkin pidetty sen verran vakavana, että on haluttu käydä koko oikeudellinen prosessi läpi.
Mahdollisesti merkittävä ennakkotapaus
Journalistiliiton Varmavuori sanoo myös hovioikeuden päätöksen koventaa käräjäoikeuden aiempia tuomioita tulleen hänelle itselleen yllätyksenä.
– Luulen, että jossain määrin myös laajemmin tämä on yllättänyt alalla. Ehkä tämä päätös voi liittyä myös tähän Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, mikä ehkä tekee tuomioistuimetkin varovaiseksi.
Varmavuoren mukaan Suomessa on nyt lähdetty sananvapauden näkökulmasta vaaralliselle tielle.
– Tuomioistuimet ovat alkaneet yhä enenevässä määrin ottaa kantaa siihen, minkälaista yhteiskunnallisen keskustelun pitäisi olla ja minkälaista tietoa kansalaisille pitäisi voida tarjota.
Varmavuori uskoo, että tapauksessa on myös perusteita edetä ennakkotapauksena korkeimpaan oikeuteen.
– Näen, että kansainvälisesti ajatellen tämä on erittäin haitallinen ennakkotapaus. Jos Suomessa, jota on ainakin pidetty sananvapauden mallimaana, voidaan tuomita journalisteja vankeuteen tällaisin perustein. Näen, että se vaikuttaa varmasti lehdistönvapauteen koko maailmassa.
Myös Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Korpisaaren mukaan tapauksella on perusteita edetä korkeimman oikeuden käsittelyyn.