Ukrainan sodan vuoksi Venäjältä paenneista – arviolta jopa miljoonasta ihmisestä – moni ajelehtii yhä maasta toiseen etsien paikkaa, jonne asettua turvallisesti.
Yksi heistä on 46-vuotias it-työntekijä Dmitry, joka lähti Pietarista perheineen vain viisi päivää sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon reilu vuosi sitten.
Dmitry ei halunnut sotaan, ja oli jo pidempään suunnitellut lähtevänsä ahdistavaksi muuttuneelta Venäjältä. Eurooppa ei kuitenkaan ole ottanut venäläisiä avosylin vastaan toisin kuin sotapakolaisia Ukrainasta.
Niinpä Dmitryn perhe suuntasi ensin Turkkiin, kävi välillä Montenegrossa ja palasi taas Turkin Istanbuliin, kunnes he syyskuussa muuttivat jälleen Montenegroon. Turkki nimittäin tyrmäsi perheen oleskeluluvan, kuten on käynyt yhä useamman ulkomaalaisen kohdalla.
– Olemme valmistautuneita asumaan ulkomailla monta vuotta, ehkä lopullisesti, Dmitry sanoo STT:n videohaastattelussa Montenegron rannikkokaupungista Ulcinjista.
– Sota Ukrainassa voi kestää hyvin kauan ja muuttua jopa päättymättömäksi konfliktiksi. Eikä ole toivoa siitäkään, että tilanne Venäjällä paranisi, hän lisää.
Hän työskentelee yhä Venäjällä olevalle yritykselle etänä, mutta on huolissaan töiden jatkumisesta. Montenegro on pieni ja elää paljolti matkailusta – jos etätyö menee alta, Montenegro ei juuri tarjoa työpaikkoja. Dmitry ja tämän vaimo eivät myöskään tiedä, haluavatko he nyt 4-vuotiaan poikansa käyvän koulunsa Montenegrossa.
Turkkiin jääminen vaikeutunut
Dmitryn tavoin monen Venäjältä paenneen ensimmäinen osoite on ollut Turkki, jossa he saavat oleilla 60 päivää ilman viisumia.
