Osa suomalaislapsista saa ravinnostaan liian paljon elintarvikelisäaineita. Elintarvikeviraston tekemien tutkimusten mukaan etenkin säilöntäaineina käytettävien nitriitin ja bentsoehapon saanti on lapsilla runsasta. Keskimääräiseen elintarvikkeiden kulutukseen perustuvat arviot osoittavat, että lasten nitriitin saanti yltää 89 prosenttiin turvalliseksi päivittäiseksi saanniksi katsottavasta määrästä eli ADI-arvosta (Acceptable Daily Intake). Noin kahdeksalla prosentilla lapsista hyväksyttävä päivittäinen saantimäärä ylittyy. Kehityspäällikkö Pirjo-Liisa Penttilä Elintarvikevirastosta pitää ongelmallisena myös lasten bentsoehapon saantia, joka pikkulapsilla yltää noin 50 prosenttiin turvallisena päivittäisenä saantina pidettävästä määrästä.
Maanantaina alkaneilla valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä luennoineen Penttilän mukaan sekä nitriitin että betsoehapon saanti kasvaa lapsilla iän mukaan ja on pojilla runsaampaa kuin tytöillä. Nitriitin saannissa selvä piikki osuu siihen ikäkauteen, jolloin pikkulapsi siirtyy normaaliin ruokavalioon ja alkaa saada teollisia elintarvikkeita. Huipussaan nitriitin saanti on lapsilla tavallisesti 2-3-vuoden iässä. Hyväksyttävä päivittäinen saanti ylittyy helposti runsaasti makkaraa syövillä lapsilla, sillä nitriittiä käytetään säilöntäaineena makkaroissa ja muissa lihavalmisteissa. Bentosoehappoa lapset saavat etupäässä erilaisista mehutiivisteitä ja -juomista.
Ei makkaraa päivittäin lapsille
Pirjo-Liisa Penttilä korostaa, että satunnainen ADI-arvon ylittävä lisäaineiden saanti ei aiheuta lapsille terveydellistä haittaa. Haittavaikutukset ovat mahdollisia, jos saanti ylittää jatkuvasti hyväksyttävän päivittäisen enimmäismäärän. - Käytännössä tilanne on hyvin hallittavissa siten, ettei pienille lapsille anneta päivittäin makkaraa eikä runsaasti bentosoehappoa sisältäviä mehuja, Penttilä neuvoo. (Finfood)