Oppositio huolissaan Kela-korvausten leikkaamisesta – hallitus ei usko pienituloisten käyttävän paljon yksityisiä lääkäripalveluita

Kela-korvausten kohtalo on parhaillaan parlamentaarisen työryhmän arvioitavana, joten varmuutta Kela-korvausten leikkaamisesta ei ole.

Hallituksella on kuitenkin aikeita tähän suuntaan, koska Kela-korvausten rahat halutaan mahdollisesti käyttää julkisen terveydenhuollon parantamiseen.

Oppositio on aikeista huolissaan.

– Yksityisellä lääkärillä eivät todellakaan käy vain suurituloiset. Jos hallitus poistaa Kela-korvaukset, yhä useampi siirtyy julkiselle puolelle. Siitä syntyy asiantuntijoiden mukaan kaaos ja lisämenoja julkiselle sektorille, kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) puhui

– Yksityinen sektori, hoitaa jo suomalaisten hampaat, ottaa magneettikuvat ja hoitaa jopa kaihileikkaukset. Suomalaiset eivät pääse lääkärille julkiselle puolelle ja se on ongelma erityisesti ikäihmisille, huolehti puolestaan kansanedustaja Arja Juvonen (ps.).

Hallitus ei usko kaaoksen syntymiseen, sillä esimerkiksi pienituloisten ei uskota käyttävän laajasti yksityistä terveydenhuoltoa, koska Kela-korvaukset ovat vain noin 10-15 prosentin suuruisia.

– Kokonaissumma lääkärilaskussa yksityisellä voi olla aika iso, joten pienituloiselle ihmiselle esimerkiksi 10 euron korvaus ei välttämättä mahdollista yksityiselle sektorille menemistä, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) muistutti.

– Kyllä kaiken A ja O on se, että parannamme julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsyä sataprosenttiseksi, sanoi puolestaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)

Kiurun mukaan hallituskauden aikana hoitoon pääsy on parantunut monessa kunnassa siten, että noin kahdessa kolmesta kunnassa hoitoon pääsee seitsemässä päivässä.

Myös EU:n ilmastorahasto esillä

Kyselytunnilla oli esillä myös EU:n sosiaalinen ilmastorahasto, jonka tarkoituksena on suunnata varoja kompensoimaan ilmastotoimista aiheutuvia kustannuksia EU-kansalaisille.

Erityisesti Perussuomalaiset oli huolissaan siitä, että rahasto vie suomalaisten rahoja Etelä-Eurooppaan.

– Miksi Suomen on tehtävä enemmän ilmastotekoja kuin muiden. Miksei tehdä niin, ettei Suomi aina ole maksaja, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puhui.

Myös hallitus ilmoitti vastustavansa rahastoa ja totesi moneen kertaan esittävänsä eduskunnalle ”erittäin kriittistä” kantaa rahastolle.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi jo ilmoittaneensa Suomen kannan alustavasti tulevalle puheenjohtajamaalle Ranskalle.

Jatko näyttää, pystyykö Suomi mahdollisine liittolaisineen torppaamaan EU:n ilmastorahaston.