Elokuu on muuttokuukausi lintujen lisäksi suomalaisille. Tilastokeskuksen mukaan noin 35 000 suomalaista muuttaa kuntarajan yli elokuussa, kun kuukausittainen keskiarvo on noin 22 500 muuttajaa. Suurin osa syysmuuttajista on opiskelijoita, jotka palaavat tai muuttavat uudelle opiskelupaikkakunnalle.
-Yliopisto- ja korkeakoulukaupunkeihin suuntautuva syksyinen muuttoaalto on vuosittainen ilmiö, kertoo ylitarkastaja Juha Lempinen Väestörekisterikeskuksesta.
Todellinen muuttajien määrä lienee vielä isompi, sillä Tilastokeskus ei tilastoi tilapäisiä muuttoja, joissa henkilö ei vaihda kotikuntaa. Lempinen muistuttaa, että kahdella paikkakunnalla asuvilla on tavallaan valinnan vapaus. -Opiskelija ei välttämättä halua vaihtaa kotikuntaa opiskelupaikkakunnalle, varsinkin jos vielä voi käydä vanhempien jääkaapilla tankkaamassa. Toisaalta esimerkiksi Helsinkiin kirjat vaihdetaan helpommin, koska kuntalaisuus tuo etuja, esimerkiksi alennuksia liikennelaitoksen kuukausikorttiin, Lempinen huomauttaa.
Muista kotikunnan valintaan vaikuttavista asioista Lempinen mainitsee kunnallisveroäyrin ja joissakin kunnissa opiskelemaan lähteville luvatut tukirahat näiden pitäessä kirjansa kunnassa.
Vaihdos vastoin tahtoa?
Kotikunnan vaihtamisen aikataulua ei ole tiukasti laissa määritelty. Vuoden oleskelu on ensimmäinen raja, mutta ei pakollinen sekään.
Tietynlaisena ohjeena voidaan pitää kotikuntalain mainintaa. Siinä todetaan, että jos oleskelu kunnassa kestää kolme vuotta, niin viimeistään silloin kotikunta muuttuu.
-Silloin maistraatti voi puuttua asiaan, Lempinen kertoo.
Maistraatti voi periaatteessa vaihtaa henkilön kotikunnan kolmen vuoden asumisen jälkeen vastoin tämän tahtoa. Henkilöä kuullaan prosessissa ja hänellä on päätökseen valitusoikeus.
Tapauksia on vähän.
Muuttokausi alkaa kesällä
Markus Rapo Tilastokeskuksen väestötilastopalvelusta kertoo, että muuttoja tehdään eniten suurissa kaupungeissa.