OP-Pohjola patistaa hallitusta säästöihin

Uusimpana tulokkaana pessimistien tai realistien klubiin liittyi OP-Pohjola, jonka arvion mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna vain 0,6 prosenttia. Vielä maaliskuussa pankki ennusti talouden kasvavan kaksi prosenttia.  

OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan hallituksen rakenteellisten uudistusten onnistuminen on kansantaloudelle tärkeää tilanteessa, jossa talouden keskeiset mittarit piiputtavat punaisella tai vaivoin nollassa. Samasta syystä Heiskasta huolestuttavat uutiset, joiden mukaan rakenteellisista uudistuksista saatavat säästöt ovat jäämässä arvioitua pienemmiksi.  

– Jos meillä on toimeenpanohallitus, sen pitää panna toimeen, Heiskanen sanoo.  

OP-Pohjolan viesti talouden tilasta on selvä: Suomen vienti laahaa muuta euroaluetta jäljessä ja yhä heikentyneet vientimarkkinoiden näkymät haukkaavat tämän ja ensi vuoden kasvusta yhteensä yli kaksi prosenttiyksikköä. Puolet iskusta aiheuttaa Venäjän luultua heikompi talouskasvu.  
  
Riskit kytevät euroalueella  
  
Selvästi myönteinen merkki taloudessa on ollut euroalueen elpyminen. Euroopan keskuspankki (EKP) on ennustanut euroalueelle ensi vuodeksi 1,7 prosentin kasvua, mutta OP-Pohjolan mukaan kasvu euroalueella jää maailmantalouden heikentyneiden näkymien vuoksi prosenttiin.  

Uuden uhan euroalueen orastavaan talouskasvuun luo se, että kuluttajahinnat kallistuvat aiempaa vähemmän. Euroalueella siis kummittelee deflaatiokierteen uhka, vaikka EKP on laskenut talletuskorot pakkasen puolelle ja esimerkiksi asuntolainojen hintaan vaikuttavan ohjauskoron lähelle nollaa. Deflaatiokierteessä ihmiset lykkäävät ostopäätöksiään yhä halpenevien hintojen toivossa.  

– EKP on toiminut jatkuvasti hieman myöhempään kuin pitäisi, mutta uskon sen lopulta tekevän tarvittavat toimet deflaation suitsimiseksi, Heiskanen sanoo.  

Silti Heiskasen näkemys euroalueen tulevaisuudesta on vähintäänkin varautunut.  

– Huonoimmassa tapauksessa nyt nähdyn kaltainen euroalue ei voi toimia.