Onko suomen kielen taito pakollinen vaatimus, kysyy Suomen suurimman veronmaksajan toimitusjohtaja: "On sääli, jos osaajat lähtevät sen takia pois"

– Suomen verotus on tietenkin yksi pohdittava asia, kun investointeja suunnitellaan. Tärkeämpää on kuitenkin kokonaisuus, eli se, mitä kaikkea Suomeen investoimalla saa, kuvailee Christiane Temminghoff, Bayer Nordicin toimitusjohtaja.

Lue myös: MTV väänsi rautalangasta: Minne työvoima on kadonnut, vaikka työllisyys on korkealla? Tästä syystä Suomessa on huutava osaajapula

Temminghoff tietää, mistä puhuu. Kansainvälinen lääkeyhtiö Bayer on todennäköisesti yksi Suomen suurimmista yhteisöveron maksajista, kun vuoden 2021 verotiedot tulevat julkisiksi keskiviikkona 9. marraskuuta.

Vuonna 2020 Bayer maksoi Suomeen veroja 124 miljoonaa euroa ja oli yhteisöveronmaksajista suurin. Summasta reilu puolet kertyi Espoossa kotipaikkaansa pitävän Bayer Nordic SE:n kautta ja vajaa puolet Bayer Oy:ltä, jonka kotipaikka on Turku.

Bayer on viimeisten kymmenen vuoden ajan ollut jatkuvasti yksi Suomen suurimpia veronmaksajia, ja vuodesta 2011 vuoteen 2020 yhtiö on maksanut veroa noin 1,2 miljardia euroa.

Yksityisen ja julkisen avoin yhteistyö houkuttelee

Yhtiö kertoo investoineensa viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomeen vuosittain noin 80 miljoonaa, tutkimus- ja tuotekehityskulut mukaan lukien. Tuorein yksittäinen hanke on viime vuonna julkistettu 250 miljoonan euron sijoitus yhtiön Turun tehtaan kehittämiseen ja uuden tuotantolaitoksen rakentamiseen. Työn on tarkoitus valmistua vuoteen 2025 mennessä.

Bayerilla on maailmanlaajuisesti lähes 100  000 työntekijää, heistä Suomessa noin tuhat. Mitä sellaista Suomessa on, että yhtiö viihtyy täällä?

– Suomi on kiinnostava maa kansainväliselle lääkealan yritykselle, kuvailee Christiane Temminghoff.

Lue myös: Työministeriä "ärsyttää" kohtaanto-ongelma – ärsytystä hän lievittää perisuomalaisella ratkaisulla: Selvitysryhmällä

Hänen mukaansa kyse on kokonaisuudesta, kaikesta siitä, mikä Suomessa yhdistyy.

Temminghoffin mukaan Suomessa voi toimia vakaassa ja ennustettavassa ympäristössä. Infrastruktuuri on kunnossa, lainsäädäntö on pitkälle kehittynyttä, tutkimukseen investoidaan ja tarjolla on koulutettua henkilöstöä. Lääke- ja terveysala on Suomessa hyvin edistynyttä, ja tämä hyödyttää kaikkia alan toimijoita.

– Yksityinen ja julkinen puoli toimivat Suomessa avoimesti yhdessä. Bayer tekee yhteistyötä sekä yliopistojen että toisten yritysten, kuten Orionin, kanssa, Temminghoff kertoo.

Kielivaatimus voi ajaa osaajia pois

Christiane Temminghoff näkee, että Suomessa tärkeää on osaajien houkutteleminen ja heistä kiinni pitäminen. Tämä ei toki yllätä tilanteessa, jossa lähes joka alalla podetaan työvoimapulaa. Bayer on onnistunut Temminghoffin mukaan rekrytoimaan osaajia, mutta kilpailu kovenee.

– Maailmanlaajuisesti katsottuna Suomi ei todennäköisesti ole se ykkösmaa, johon osaajien katseet kohdistuvat. Tänne tultuaan ammattilaiset ovat kuitenkin usein tyytyväisiä elämäänsä. Suomen hyviä puolia, kuten sitä, miten pitkällä täällä ollaan digitalisoitumisessa, voisi mainostaa vähän äänekkäämmin.

Lue myös:Osaajapula vaivaa Suomea – asiantuntija neuvoo, miten yrityksen kannattaa brändätä itsensä menestyäkseen taloudellisesti

Bayer tekee yhteistyötä suomalaisten yliopistojen kanssa ja Temminghoff kertoo kokemuksista ulkomaalaisten, Suomessa opiskelleiden ammattilaisten kanssa.

– Valmistumisen jälkeen moni on törmännyt vaatimukseen suomen kielen osaamisesta, vaikka töitä tehdään kansainvälisessä ympäristössä. On sääli, jos osaajat lähtevät sen takia pois, kun he ovat ensin saaneet Suomessa hyvän koulutuksen, Temminghoff toteaa.

Pääkonttori Suomessa on harvinaisuus

Yhtiöllä on pitkät juuret Suomessa. Nykyisen Bayerin taustalla on 1940-luvulla aloittanut kemianteollisuuden yritys, joka osakekauppojen jälkeen muuttui 1960-luvulla Oy Suomen Bayer AB:ksi.

Toinen haara alkoi 1940-luvulla Huhtamäki-konsernista ja lääkeyhtiö Leiraksesta ja yhdistyi lopulta vuonna 2011 yhtiöksi, joka toimii Bayer Oy:n nimellä.

Bayer Nordic, jonka toimitusjohtaja Christiane Temminghoff on, on Bayerin alueorganisaatio, johon kuuluvat Suomen lisäksi muut Pohjoismaat sekä Viro, Latvia ja Liettua. Yhtiö työllistää noin 1  500 henkeä, joista Suomessa noin tuhat. Bayer Nordicin pääkonttori sijaitsee Espoossa, ja sen yhteydessä toimii yhtiön mukaan yksi sen maailmanlaajuisesti suurimmista kliinisen tutkimuksen yksiköistä. Turussa sijaitsee yksi yhtiön oman kuvauksen mukaan tärkeimmistä tuotantolaitoksista.

Lue myös: Moni yritys arvioi vastavalmistuneiden osaamisen heikentyneen

Temminghoff tietää, että suuren pohjoisen yhtiön pääkonttori Suomessa on harvinaisuus.

– Pääkonttorit näyttävät useimmiten sijoittuvan Tukholmaan tai Kööpenhaminaan.

Bayerille suomalainen pääkonttori kuitenkin sopii.

– Yksi yhtiön keskeisistä tuotelinjoista, hormonikierukat, on kehitetty Suomessa, ja sitä viedään täältä yli 130 maahan, Temminghoff muistuttaa.

Verotietojen julkisuus "hyvin erilaista" kuin Saksassa

Christiane Temminghoff aloitti Bayer Nordicin toimitusjohtajana huhtikuussa ja muutti silloin aviomiehensä ja nyt 7-vuotiaiden kaksosten kanssa Helsinkiin.

He saapuivat maahan keväällä, ja edessä on ensimmäinen syksy ja talvi. Haastattelupäivänä taivas ei tunnu vaalenevan ollenkaan, ja jo puolen päivän jälkeen näyttää myöhäisen iltapäivän hämärältä. Temminghoff vakuuttaa koko perheen haluavan nähdä, miltä kaikki Suomen vuodenajat näyttävät.

Lue myös: Tienasiko naapurisi viime vuonna sinua enemmän? Näin selvität kenen tahansa verotiedot

Saksasta kotoisin oleva Temminghoff on työskennellyt Bayerilla yli 20 vuotta, useissa eri tehtävissä ja eri maissa. Hän on asunut ja työskennellyt muun muassa Unkarissa talousjohtajana.

Temminghoff kertoo koko perheen yrittävän opiskella suomen kieltä ja joutuu myöntämään, että vaikeaa on – kaikille paitsi lapsille.

– Heillä on kohta aikuisilta salattu kieli, jolla he voivat puhua keskenään niin, että vanhemmat eivät ymmärrä, Temminghoff nauraa.

Lue myös: Veroja kertyi viime vuodelta ennätyspaljon pääomatuloista ja yrityksiltä, henkilöasiakkaiden mätkyjen määrä lähes tuplaantui

Keskiviikkona 9. marraskuussa on edessä niin sanottu veropäivä, jolloin tulevat julkiseksi sekä yksittäisten henkilöiden että yritysten vuonna 2021 maksamat verot.

Christiane Temminghoffin mukaan verotietojen julkisuus on “jotakin hyvin erilaista” kuin Saksassa.

– Verotietojen julkisuus on osa suomalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyttä. Se on hyvä pohja yhteiskunnalliselle keskustelulle ja myös keskustelulle siitä, miten yritykset Suomessa pärjäävät.