Työnantajabrändäys on Suomenkin työmarkkinoilla tärkeä strateginen menestyksen avain. Sen lisäksi, että parhaat yritysbrändit houkuttelevat parhaimpia osaajia, ne menestyvät todennäköisemmin myös taloudellisesti.
Suomea vaivaa tällä hetkellä paha työvoima- ja osaajapula. Niistä jälkimmäinen tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että työnantaja ja työnhakija eivät syystä tai toisesta kohtaa toisiaan.
Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, joka aiheuttaa ärsytystä myös työministeri Tuula Haataisessa (sd.).
Lue myös: MTV väänsi rautalangasta: Minne työvoima on kadonnut? Tästä syystä Suomessa on huutava osaajapula
Työ- ja elinkeinoministeriöstä sanotaan MTV Uutisille, että toimialojen sisälläkin on suuria eroja työvoiman saatavuudessa: toisten yritysten on helppo löytää osaavaa työvoimaa, kun taas toiset eivät tahdo löytää etsimäänsä osaamista.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen muistuttaakin yritysten brändäyksen tärkeydestä osana osaajapulan kitkemistä.
– Hyvä ”työnantajaklangi” houkuttelee työnhakijoita. On tärkeää, että työpaikat ovat houkuttelevia, Pylkkänen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
Viestintäyrittäjä Marja Vesalan mukaan työnantajabrändäyksen taso vaihtelee Suomessa paljon.
Isommat yritykset ovat hänen mukaansa tiedostetaan brändäyksen merkityksen osana yrityksen strategiaa, mutta erityisesti pk-yrityksissä brändäyksen merkityksen hahmottaminen on osaltaan hakusessa.
– Nyt, kun olemme tilanteessa, jossa osaajia ei riitä kaikille, on kriittisen tärkeää, että yritykset kehittävät omaa veto- ja pitovoimaansa, Vesala ohjeistaa.
Juttu jatkuu infolaatikon jälkeen.
Vetovoima = Yritys houkuttelee uusia työntekijöitä ja työnhakijoita, joita se todella tarvitsee strategiansa toteuttamiseksi – ilman erillistä rekrytointiakin. Pitovoima = Yritys pystyy pitämään kiinni jo olemassa olevasta, nykyisestä henkilöstöstänsä. Tämä tarkoittaa pitkiä työuria samassa yrityksessä. |
Katso alla olevalta videolta: Miksi työnantajabrändäys on tärkeää?
3:00
Lue myös: Ala, jolta saa nyt töitä yhdellä puhelinsoitolla – Sasu etsi ravintolaansa työntekijää 9 kuukautta: "Tämä kertoo, missä tällä hetkellä mennään"
Työantajabrändäys on myös taloudellinen investointi
Työnantajabrändäys on monen muun hyödyn lisäksi yrityksille taloudellinen investointi.
Kun yrityksen maine ja brändi ovat kunnossa, rahaa ei tarvitse käyttää esimerkiksi kalliisiin rekrytointikampanjoihin, sillä työnhakijat löytävät yritykset ilman sen erikoisempaa houkutteluakin – ehkä jopa jonoksi asti.
– Rekrytoinnillahan pyritään tavoittamaan aktiiviset työnhakijat, kun taas työnantajabrändin kautta halutaan puhutella myös passiivisia työnhakijoita, eli herättää kiinnostus ihmisissä, jotka eivät välttämättä edes tiedä, että haluaisivat vaihtaa työpaikkaa, Vesala havainnollistaa.
Osaava työvoima puolestaan mahdollistaa yrityksen ja koko Suomen talouden kasvun.
– On tärkeää, että työvoima on mahdollisimman kyvykästä ja tuottavaa, koska sehän tuottaa meille varsinaisesti talouskasvun, työ- ja elinkeinoministeriön Pylkkänen huomauttaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:08
"Kun bändi on kunnossa, kikkakolmosia ei enää tarvita"
Etenkin nuoret työnhakijat ja -tekijät kiinnittävät nykypäivänä enenevissä määrin huomiota työssä viihtymiseen ja työpaikkakokemukseen.
Lue lisää: Pelkkä palkkaporkkana ei yksin riitä: Tällaiset kannustimet houkuttelevat osaajia töihin ja pitävät heidät töissä – työnantajilta vaaditaan yhä enemmän
Toki esimerkiksi peli-lounget, limonadeilla täytetyt jääkaapit ovat ”kivaa extraa”, mutta onnistunut brändi ei välttämättä vaadi eksklusiivisia hankintoja.
Esimerkkinä tällaisesta onnistuneesta suomalaisesta työnantajabrändistä Vesala mainitsee teknologia-, data- ja designkonserni Solitan.
– Se tekee hyvin työntekijälähtöistä brändäystä. He solitalainen He eivät tee sitä työpaikkajuhlien ja toimistokoirien tai vastaavanlaisen viestinnän kautta, vaan osaamisen ja työn kautta – ja se on hyvin houkuttelevaa ja koukuttavaa.
Vesala uskookin, että ”kikkakolmosten” sijaan nykypäivänä työnhakijat- ja työntekijät arvostavat brändiä, jonka keskiössä on hyvinvoiva työntekijä, jonka perustarpeista ja työuralla kehittymisestä pidetään työnantajan toimesta huolta.
– Ammattilaiset ovat kiinnostuneita siitä, että mitä työ sisältää, miten siinä voi kehittyä, mitä siinä voi oppia ja millainen työkulttuuri on: onko se hyvinvointia tukeva vai pahoinvointia lisäävä, Vesala kiteyttää.
– Hyvinvoiva työntekijä myös suosittelee työnantajaansa muille.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Jopa 20 euroa lisää tuntipalkkaan – tällä alalla on niin kova työvoimapula, että töihin voidaan houkutella kovallakin liksalla
Katso myös nämä osaajapulaan liittyvät videojutut:
5:57
2:29