MTV väänsi rautalangasta: Minne työvoima on kadonnut? Tästä syystä Suomessa on huutava osaajapula

5:57
Video: Osaajapula paisuu kuin pullataikina – tässä ratkaisuja krooniseen ongelmaan

Työllisyys pysyttelee korkealla, ja työvoimapula on valtava. MTV Uutiset selvitti, miksi Suomessa on tällä hetkellä niin vakava osaajapula. 

Suomen Keskuskauppakamari julkisti tiistaina kyselytulokset, jotka kielivät surullista viestiä Suomen työmarkkinoilta: osaajapulasta on tulossa krooninen ongelma, josta kärsii kyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 70 prosenttia. 

Palta puolestaan kertoi keskiviikkona, että yli 40 prosenttia palveluyrityksistä näkee, että työvoimapula on yrityksen suurin kasvun este.  

Sama surkea tilanne käy ilmi MTV Uutisten tekemästä tiedustelukierroksen annista.

– Osaajapula on todella vakava Suomessa tällä hetkellä, StaffPointin toimitusjohtaja Anu Ahokas tiivistää. 

– Tällä hetkellä tuntuu, että on vaikea keksiä sellaista toimialaa tai ammattia, jossa ei olisi pulaa tekijöistä, hän jatkaa. 

Millä aloilla osaajapulaa on ja millaisia tekijöitä työnantajat nyt etsivät? Katso jutun alussa olevalta videolta! 

Nykypäivänä puhutaan paljon työvoimapulasta, mutta mitä osaajapula tarkoittaa?

Työvoima- ja osaajapula linkittyvät toisiinsa. Osaajapula on laaja käsite, joka yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että tiettyä osaamista, jota markkinoilla kaivattaisiin, ei ole saatavilla.

Suomalaiset ikääntyvät ja osaajat vähenevät

Työllisyys on kohentunut Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana ja työllisyysaste on viime aikoina pysynyt korkealla, ja samalla työvoima- ja osaajapula ovat pahentuneet.

Syyt osaajapulan taustalla ovat todella moninaiset.

MTV Uutiset oli yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM), Suomen TE-toimistoihin, ELY-keskuksiin sekä henkilöstöpalveluyhtiöihin selvittääkseen, mistä kenkä työmarkkinoilla puristaa. 

Tiedustelukierroksen ydinviesti on selvä: Osaajia ei kaikkialla ole, eikä välttämättä tulekaan – kiitos Suomen väestörakenteen.

Suomalaiset ikääntyvät, eikä massoittain eläkkeelle siirtyvien tilalle saada uusia osaajia samassa suhteessa. Yksinkertaistettuna: työikäisten määrä ei näytä kasvavan, päinvastoin. 

Academic Workin Operations Manager Eeva Salon mukaan tiputus työikäisten määrässä on jo lähivuosina massiivinen. 

– Markkinoilta poistuu seuraavan parinkymmenen vuoden aikana noin miljoona työikäistä ihmistä, mutta valitettavasti samassa suhteessa ei ole tulossa uusia tilalle.

– Työmarkkinoilta poistuu ihmisiä arviolta noin 200 000 ihmistä enemmän, kuin mitä työmarkkinoille tulee, Salo havainnollistaa lähitulevaisuudessa häämöttävää ongelmaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:29
Katso video: Palkka ei ole työnhakijalle määräänsä suurempi porkkana – tällaiset kannustimet houkuttelevat osaajia

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen mukaan nettopoistumaa, eli vanhuuseläkkeelle siirtyviä on yli 10 000. Tämän lisäksi työelämästä poistuu ennenaikaiselle eläkkeelle, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle, 15–20 000 ihmistä. 

– Tämä pitäisi ennen kaikkea pystyä tulppaamaan, sillä menetämme hyvää potentiaalia, Pylkkänen toteaa. 

Suomi tarvitsisi kansainvälistäkin osaamista

Kaikkiaan siis työelämästä poistuu vuosittain pahimmillaan 30 000 ihmistä.

Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan nähdään työperäisessä maahanmuutossa, joka tosin ei ole nopea ratkaisu – ei ainakaan nykyisellä lainsäädännöllä tai nopealla aikataululla. 

Sekä Ahokas että Salo korostavat kansainvälisen osaamisen merkitystä Suomen työmarkkinatilanteen helpottamiseksi.

– Fakta on se, että tarvitsemme enenevissä määrin kansainvälistä työvoimaa Suomeen, StaffPointin Ahokas alleviivaa. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ahokkaan mukaan on hienoa, että Marinin hallitus on tehnyt toimia, joilla on helpotettu työperäistä maahanmuuttoa etenkin ylempiin asiantuntijatehtäviin. 

Siitä huolimatta työnsarkaa riittää. 

– Haluaisin nähdä, että sitä helpotusta tulisi myös ammatillisten osaajien tehtäviin, eli että maahantulo olisi sujuvampaa ja esimerkiksi saatavuusharkinnasta luovuttaisiin, Ahokas pohtii. 

Suomen kieli osasyynä osaajapulaan

Kansainvälisen työvoiman hyödyntäminen ei kuitenkaan ole kaikilla toimialoilla helppoa. Monissa työtehtävissä on vaatimuksena esimerkiksi suomen kieli. 

– Törmäämme tosi paljon siihen, että organisaatioissa halutaan pitää kiinni suomen kielen vaatimuksesta. Eli ei olla valmiita palkkaamaan ihmistä, joka ei puhu suomea, Academic Workin Salo sanoo.

On selvää, että toisissa yrityksissä palvelukielen osalta on enemmän valinnanvaraa kuin toisissa. Salo kuitenkin kehottaa yrityksiä harkitsemaan, voisiko myös pelkällä englannin kielellä työllistää osaajia. 

– Näen, että olemme kohta siinä tilanteessa, että suomenkieliset osaajat tulevat loppumaan, ja silloin vahvoilla ovat ne yritykset, jotka ovat uskaltaneet tehdä hypyn siihen, että vaihdetaan suomen kieli englanniksi. 

Työnantajat näkevät kaksi selkeää ydinongelmaa

Työ- ja elinkeinoministeriössä mukaan sekä yksityisen että julkisen sektorin työnantajat näkevät osaajapulassa kaksi selkeää ongelmaa. 

Toinen niistä on kohtaanto-ongelma, eli työttömiä työnhakijoita ja alan koulutuksen saaneita olisi, mutta he eivät löydä työpaikkaa syystä tai toisesta

– Tilastoistamme käy ilmi, että 130 000 työsuhdetta on jäänyt syntymättä sen takia, että on kohtaanto-ongelma tai työvoimapulaa, Pylkkänen havainnollistaa ongelmaa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on varmasti menetetty talouskasvuakin, hän jatkaa. 

Kohtaanto-ongelmiin vaikuttavat muun muassa:

  • Työnhakijan koulutuksen tai muun osaamisen puute
  • Työnantajan brändi tai kulttuuri, joka ei kelpaa työnhakijalle
  • Rekrytoinnin haasteet, jolloin työntekijä ja -antaja eivät kohtaa toisiaan

Yksi Suomen suurin työnantaja, Barona, teki viime kesänä laajan työelämätutkimuksen, johon osallistui 500 yksityisen ja julkisen sektorin toimijaa ja työnantajaa.

Tutkimukseen osallistuneista vastaajista peräti 55 prosenttia koki, että työvoimapula on pahentunut.

Kuten ministeriön selvityksen, myös Baronan tutkimuksen mukaan kohtaanto-ongelmien lisäksi toinen painava syy osaajien niukkuuteen on työpaikkojen lisääntymisessä. 

– Monella toimialalla on tarvetta työvoimalle samanaikaiseksi, mikä taas aiheuttaa osaajapulaa, Baronan henkilöasiakaskokemuksesta vastaava johtaja Henrik Rantala havainnollistaa ongelmaa. 

Käytännön esimerkki: Ikääntyvä väestörakenne luo myös tarvetta uusille työntekijöille toisella tavalla: kun ikäihmisten määrä lisääntyy, myös esimerkiksi sote-henkilöstöä kaivataan lisää.

Työpaikkojen määrä lisääntyy samalla, kun osaajia ei löydy

Työpaikkojen määrä on lisääntynyt muun muassa massiivisten ICT-investointihankkeiden sekä vihreän siirtymän aikaansaamien toimien myötä. 

Myös koronapandemian aikana ja sen jälkeen aukeni uusia työpaikkoja etätyön ja digitaalisten innovaatioiden kautta sekä koronarajoitusten poistuttua. 

– Lähes välittömästi pahimman koronakriisin jälkeen tuli esille, että korkeapalkkaiset asiantuntijatehtävät ja niiden kysyntä on kertakaikkisesti kasvanut, mikä taas on aiheuttanut saatavuusongelmaa, TEM:in Pylkkänen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Työnhakijan odotukset ovat muuttuneet

Uudet innovaatiot ja muun muassa digitalisaatio puolestaan vaativat lisää osaamista, jota välttämättä ei ole saatavilla – ei ainakaan ilman koulutusta.

Uusien työpaikkojen ohessa myös työnhakijoiden vaatimukset työnantajaa kohtaan ovat viime vuosina muuttuneet. Vaikka työnkuva kiinnostaisi, esimerkiksi työpaikan kulttuuri ei ole sitä, mitä työnhakija etsii.

Tämän allekirjoittavat niin MTV Uutisten haastattelemat henkilöstövuokrausta tekevät yritykset kuin työ- ja elinkeinoministeriökin. 

– On ollut nähtävissä trendi, jossa odotukset työnantajaa kohtaan ovat muuttuneet, Baronan Rantala kertaa. 

– Siinä mielessä monenkin toimialan näkökulmasta ollaan siinä tilanteessa, että työnantajan pitää tosi vahvasti miettiä erilaisia työntekijöiden pitoon ja houkutteluun liittyviä tekijöitä, joilla varmistetaan riittävä työvoima, hän jatkaa pohdintaansa.

MTV Uutiset julkaisee lähipäivvinä artikkelin, jossa kerrotaan, millaisia odotuksia työnhakijoilla on nykyaikana ja millaisia osaajia työnantajat tällä hetkellä kaipaavat. Lisäksi kerromme, millä aloilla osaajista on nyt kaikkein suurin pula. 

Osaajapulassa on alueellisia eroja

On hyvä havaita, että vaikka osaajapula on vakava ongelma, sitä se ei kaikilla aloilla tokikaan ole. Toimialojen ja alueiden välillä on suuriakin eroja.

Toisten toimialojen osaajapulaan vaikuttaa myös se, että tekijöitä on siirtynyt alalta toiselle. Yksi suuri selittävä tekijä on koronapandemia, joka sulki joitakin aloja perustavanlaatuisella tavalla. 

Esimerkiksi monet tapahtuma- ja matkailualalla työnsä menettäneet ihmiset siirtyivät aloille, joilla töitä sattui olemaan. Toiset eivät ole halunneet tai uskaltautuneet palaamaan takaisin ”omalle alalleen” koronarajoitusten poistuttua.

Viime aikoina suurin voittaja on ollut palveluala, joka itsessään pitää sisällään erilaisia toimialoja ja ammattiryhmiä. Liikehdintää palvelualalle on tapahtunut muun muassa matkailu-, majoitus- ja ravintola- sekä logistiikka-alalta.

Toki, työvoiman siirtymistä toimialalta tai työpaikasta toiseen tapahtuu työelämässä ilman maailmanluokan kriisiäkin. 

– Se on toisaalta tervettä työmarkkinan merkki: siinä tapahtuu liikehdintää, ja ihmiset voivat etsiä itselleen kiinnostavinta alaa, Pylkkänen toteaa.

9:10
Katso myös: Työvoimapula painaa hätäkeskuksia – huoli hätäkeskuslain uudistuksen seurauksista kuormittaa entisestään

MTV Uutiset lähetti tiedustelupyynnön kaikkiin Suomen TE-toimistoihin, suurimpaan osaan ELY-keskuksia sekä työ- ja elinkeinoministeriöön. Lisäksi MTV Uutiset haastatteli puhelimitse tai kameralle neljää suurta henkilöstövuokrausfirmaa, StaffPointia, Baronaa, Academic Workia ja SOLia. Tiedustelut toteutettiin 4.–5. lokakuuta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja