Veron osuus viinapullon hinnasta voi olla yli 80 prosenttia ja tupakka-askin kohdalla vielä enemmän.
Hallituksen kulutusveropäätökset kiristävät verotusta 1,4 miljardilla eurolla vuodessa, käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton selvityksestä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen merkittävin kulutusveromuutos on selvityksen mukaan yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristi verotusta noin miljardilla eurolla vuodessa.
Kulutusverotusta on kiristänyt myös joidenkin tuoteryhmien siirto 10 prosentin arvonlisäverokannasta 14 prosentin kannan piiriin tämän vuoden alusta alkaen, mikä on kiristänyt kulutusverotusta vuositasolla reilulla 200 miljoonalla eurolla.
Hallitus on selvityksen mukaan tehnyt myös kulutusverotusta keventäviä päätöksiä, kuten esimerkiksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron alennuksen viime vuoden alusta alkaen, mikä kevensi kulutusverotusta vuositasolla lähes 170 miljoonalla eurolla.
Lue myös: Tanska ottaa käyttöön poikkeuksellisen keinon: Verot poistetaan kirjoilta kokonaan
Verojen osuus hinnasta voi olla hyvinkin suuri
Suomessa kerättiin viime vuonna kulutusveroja kaikkiaan 36,5 miljardia euroa, mikä vastasi vajaata kolmannesta kaikista kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista.
Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa vuonna 2023 OECD-maiden kuudenneksi korkein.
Kulutusveroihin kuuluvat myös valmisteverot, joiden saralla hallitus on korottanut muun muassa nikotiinituotteiden ja virvoitusjuomien verotusta.
Lue myös: Hallituksen ehdotus kerää ihmetystä: "Miksi haluaa tukea terveydelle haitallisten tuotteiden maahantuontia verovapaudella?"
Valmisteveron alaisten tuotteiden kuluttajahinnoista verojen osuus voi selvityksen mukaan olla hyvinkin suuri.
– Esimerkiksi edullisen oluttölkin hinnasta kaksi kolmasosaa voi olla veroa, viinapullosta yli 80 prosenttia ja tupakka-askista peräti yli 90 prosenttia, Veronmaksajien keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen kertoo tiedotteessa.