Ongelmat nuorisojärjestössä puhuttavat – kokoomusnuorissa jouduttiin ottamaan heidän kovin keinonsa käyttöön epäasiallisesta käytöksestä

Kokoomuksessa kansanedustaja Wille Rydmanin kiinnostuksesta nuoriin naisiin ja tyttöihin on puhuttu laajasti ainakin kuukausien ajan, jopa pidempäänkin, mutta ulospäin siitä on vaiettu.

Rydman on aiemmin toiminut muun muassa kokoomusnuorten puheenjohtajana.

Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan muun muassa Miljasta, joka jätti nuorisopolitiikan, koska “kokoomusnuorissa Willen ja muiden miespuolisten henkilöiden puolesta oli paljon epäasiallista käytöstä”.

Kokoomusnuorten nykyinen pääsihteeri Juho Kärkkäinen sanoo, että järjestössä on tehty töitä, jotta häirintä tunnistettaisiin ja siihen voitaisiin puuttua.

– Erilaisista häiriökäyttäytymisistä ollaan pystytty antamaan sanktioita ja tällä tavalla varoittavia esimerkkejä, Kärkkäinen vakuuttaa MTV Uutiset Livessä yllä olevalla videolla.

MTV tavoitti Kärkkäisen myöhemmin puhelimitse tarkentamaan sanktioita. Kärkkäisen mukaan järjestön skaala sanktioinnissa alkaa puhuttelusta ja kovin rangaistus on porttikielto järjestön tapahtumaan.

– Sen voin sanoa, että omana aikanani on jouduttu jakamaan porttikielto, Kärkkäinen kertoo.

Kärkkäinen aloitti järjestön pääsihteerinä heinäkuussa 2020.

Työkaluja häiriöiden takia

Kärkkäisen mukaan kuuden viime vuoden aikana luotuja työkaluja ei ole otettu käyttöön yksittäistapausten takia, vaan siksi, että kaikilla olisi hyvä olla.

– Meilläkin on otettu käyttöön Code of Conduct, jossa määritellään asiallisen ja asiattoman käyttäytymisen raja, Kärkkäinen avaa.

Lisäksi Kärkkäisen mukaan kokoomusnuorten tapahtumissa ja sen toiminnassa mukana on kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joiden puoleen voi kääntyä luottamuksellisesti.

Kärkkäisen mukaan palautetta voi antaa myös nimettömästi, jos palautteen antaja ei halua esiintyä omalla nimellään.

– Koskaan ei olla tällaisissa asioissa valmiita. Maailma ei ole valmis, Kärkkäinen sanoo.

Lue myös: Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja valtuustoryhmä tällä viikolla koolle pohtimaan Rydmanin tapausta

Korona-aika lisännyt häirintää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen selvityksen mukaan seksuaalinen häirintä on yleistynyt korona-aikana.

Perusasteen 8.–9.-luokan sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin puolet oli kokenut pandemian aikana seksuaalista häirintää. 

Vuonna 2019 osuus oli kolmanneksen luokkaa.

THL:n mukaan yleisimpiä naisten kokemia seksuaalisen häirinnän muotoja ovat kaksimieliset vitsit ja härskit puheet ja asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvat huomautukset.

Yleistä on myös fyysinen lähentely ja seksin ehdottaminen epäasiallisessa yhteydessä.

Helsingin Sanomien artikkelissa nuoret naiset yhdistävät Rydmanin kaikkiin edellä mainituista kohdista, mutta Rydman kiistää häirinnän.

HS:n kirjoituksessa Rydmania ei syytetä rikoksista, vaan kirjoitus keskittyy siihen, mikä on sopivaa käytöstä poliittisesti vaikutusvaltaisessa asemassa.

Keskusrikospoliisin alustava selvitys Rydmanin toiminnasta vuonna 2020 lopetettiin, sillä poliisin mukaan mikään ilmi tullut teko ei ylittänyt tutkintakynnystä.

Lue myös: Kokoomuksestakin toivottiin jo poliisitutkintaa Wille Rydmanista – rikosoikeuden professori: "Poliisin näkökulmasta näyttää loppuun käsitellyltä"

Vaikeneminen on yleistä

HS:n mukaan naiset ovat puhuneet yhdenmukaisesti, vaikka monet eivät ole tienneet toisistaan. Lisäksi yksikään nainen ei ole itse ollut aloitteellisesti HS:n toimitukseen tai poliisiin yhteydessä.

Erityisasiantuntija Tanja Simola Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo, että yleisellä tasolla kertomatta jättämiselle on monia syitä.

– Se voi liittyä siihen, että hävettää tai koetaan syyllisyyttä tapahtuneesta. Lisäksi seksuaaliväkivaltaa kokenut voi pelätä, että häntä ei uskota, tai häntä rangaistaan kertomisesta, Simola avaa.

Simola viittaa Grooming-prosessiin, joka on aikuisen suorittama manipulatiivinen prosessi, jossa hän valmistelee lapsen tai nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen kiintymys- ja luottamussuhteen.

Luottamussuhde tekijän ja uhrin välillä voi lisätä kynnystä kertoa tapahtuneesta.

Pelastakaa Lapset -järjestön Grooming lasten silmin -selvityksen mukaan alle 18-vuotias ei välttämättä ikinä kerro aikuiselle tapahtuneesta ja usein kertominen kestää pitkään.

Huomattavaa on, että vain 12 prosenttia alaikäisistä kertoi asiasta viranomaiselle.

Lue myös: Kokoomuksen reaktio, yhdeksän naisen kertoma ja Wille Rydmanin puolustus – näin kansanedustajan kohua puidaan somessa