Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät eriävät mielipiteet lausuntoon, jolla rajattaisiin paperittomien oikeuksia.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi perjantaisessa lausunnossaan varovaisesti vihreää valoa hallituksen esitykselle, jolla rajattaisiin ilman oleskeluoikeutta maassa olevien eli niin sanottujen paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon.
Opposition kansanedustajat Fatim Diarra (vihr.) ja Johannes Yrttiaho (vas.) jättivät lausuntoon eriävät mielipiteet.
Esityksen mukaan hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja Husilla ei olisi enää lakisääteistä velvoitetta järjestää paperittomille välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja.
Lue myös: Hallitus muutti ehdotustaan paperittomien terveydenhuollon rajaamisesta
Kiireettömiä palveluja tulisi kuitenkin järjestää, jos niiden epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta ihmisen terveydentilan tai vamman vuoksi.
Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoi STT:lle eduskunnassa, että esitys kattaa perustuslain 19. pykälän ensimmäisen momentin vaatiman oikeuden kiireelliseen hoitoon.
– Valiokunta korosti kuitenkin valtiosääntöisistä syistä hoidon tarpeen arvioinnin yksilökohtaisuutta ja kiinnitti huomiota hallituksen esityksen perusteluun, jonka mukaan epäselvissä tilanteissa hoidon tarpeen arvioinnin tekee viime kädessä lääkäri, Vestman sanoi.
Paperittomille lapsille tarjottaisiin edelleen tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin hyvinvointialueen asukkaille. Raskaana oleville naisille myönnettäisiin raskauteen liittyvät terveyspalvelut.
Vestmanin mukaan valiokunta piti välttämättömänä sääntelyä, jossa lapsille ja raskaana oleville taataan laajemmat oikeudet kuin yleisesti.
Lue taustaa: Täystyrmäys hallituksen aikeelle kaventaa paperittomien terveydenhuoltoa – "Taustasyyt enemmän puoluepoliittisia"
Valiokunta kiinnitti lisäksi huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksiin.
Valiokunta edellyttää esitykseen muutosta, jolla taattaisiin perustuslain 80 pykälän ja vammaisyleissopimuksen mukaisesti vammaisten henkilöiden oikeudet terveyspalveluihin.
– Nyt siellä on pykälän perusteluissa vain tuotu esille sitä, että vammaisilla henkilöillä on yksilöllisen tarpeen arvioinnin perusteella oikeus tarvittaessa laajempaan terveydenhuoltoon. Nämä oikeudet pitää tuoda pykälätasolle, mikä on ehdoton muutosvaatimus, Vestman sanoi.
Vaikuttaisi vain pieneen joukkoon
Lausuntoa vastustanut vihreiden Diarra sanoi STT:lle pohjanneensa kantansa asiantuntijoiden tulkintoihin.
Hänen mukaansa esityksessä ei ole esitetty sellaisia oikeasuhtaisia perusteita, joilla voitaisiin rajoittaa perustuslain mukaista oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– En pidä esityksen tavoitetta siitä, että maassa ei oleskeltaisi laittomasti, välttämättömänä ja oikeasuhtaisena perusteena rajoittamiselle, kun kyseiseen tavoitteeseen voidaan perustellusti katsoa päästävän tehokkaammin perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin, Diarra sanoi.
Helsinkiläinen Diarra sanoi, että muutokset tulisivat "onneksi" vaikuttamaan vain pieneen joukkoon, sillä suurin osa vailla oleskelulupaa Suomessa olevista ihmisistä on pääkaupungin alueella.
– Me olemme täällä Helsingissä jo päättäneet, että emme tule ottamaan tätä heikennystä käyttöön. Hallituksen esitys ei kohenna kansanterveyttä, eikä ole tutkimustietoon perustuvaa näyttöä, että nykytila houkuttelisi paperittomia lisää Suomeen, joten tämä näyttäytyy lähinnä vaarallisena kiusantekona, hän sanoi.
Oleellista oikeudellinen perusteltavuus
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestman ei näe ongelmallisena, että valiokunta ei päässyt asiassa yksimielisyyteen.
Hänen mukaansa asiaa selittää myös valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden erimielisyys.
– Jos näiden Suomen johtavien asiantuntijoiden näkemykset eroavat toisistaan, niin en pidä erikoisena, että näissä tilanteissa valiokunnassakin voi esiintyä erilaisia näkemyksiä, hän sanoi.
Vestmanin mukaan oleellista on, että enemmistön ja vähemmistön kantojen tulee olla oikeudellisesti perusteltuja ja niiden pitää perustua oikeuslähteisiin eikä äänestyslinja noudata hallitus-oppositio-jakoa.
Vasemmistoliiton Yrttiahon mukaan valiokunnan lausunto sivuuttaa Suomea velvoittavat ihmisoikeussopimukset ja niiden valvontaelimen tulkintakannanotot.
Hän viittaa eriävässä mielipiteessään taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta valvovan komitean kannanottoon, jossa muun muassa suositellaan Suomea huomioimaan esteet, joita paperittomat kohtaavat palvelujen saannissa.
Komitea on ilmaissut huolensa siitä, ettei ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevilla henkilöillä ollut ennen vuotta 2023 oikeutta muuhun kuin kiireelliseen hoitoon, sekä suositellut Suomea ottamaan askelia siihen suuntaan, että ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevat henkilöt pääsevät kaikkiin välttämättömiin terveyspalveluihin.