Nuorten kokema lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat yleistyneet korona-aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi selvitys. THL:n asiantuntija-arvio selvitti koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Lapsista ja nuorista aikaisempaa useampi on THL:n mukaan kokenut epidemian aikana vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten tekemää fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Korona-aika on myös vaikeuttanut avun hakemista ja saamista.
Esimerkiksi 8.–9. luokilla opiskelevista tytöistä entistä useampi kertoi viime vuonna kokemastaan väkivallasta kahden vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Eniten väkivaltaa kertoivat viimeisen vuoden aikana kohdanneensa tytöt Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä.
– Peruspalveluissa on oleellista kiinnittää huomiota lähisuhdeväkivallasta kysymiseen sekä erityisesti maahan muuttaneiden ja lasten tarpeiden huomioimiseen. Lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta on tärkeä tiedottaa monikielisesti ja -kanavaisesti, sanoo tiedotteessa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.
Tytöt kertoivat korona-aikana selvästi aiempaa useammin myös seksuaalisesta häirinnästä. Perusasteen 8.–9.-luokan sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin puolet oli kokenut pandemian aikana seksuaalista häirintää. Vuonna 2019 osuus oli kolmanneksen luokkaa.
"Oleellista tunnistaa oireilun juurisyyt"
Etäkoulu ja sosiaalisten suhteiden väheneminen ovat THL:n mukaan lisänneet esimerkiksi opiskeluvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä sekä peruskoulussa, toisella asteella että korkeakouluissa. Koulu-uupumus on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä. Entistä harvempi kertoi pitävänsä koulunkäynnistä.Koulu- ja opiskelu-uupumus ennustavat pitkittyessään muun muassa masennusta ja opintojen keskeyttämistä.
– Nuorten kohdalla on oleellista pyrkiä tunnistamaan psyykkisen oireilun juurisyyt. Jos ne liittyvät esimerkiksi opiskeluvaikeuksiin, on syytä panostaa juuri tätä ongelmaa korjaaviin toimiin, toteaa tiedotteessa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kärsineistä 40 prosenttia kertoi, ettei saanut apua, vaikka olisi sitä tarvinnut. Tulos käy ilmi viime vuoden kouluterveyskyselystä.
Kontrolloivaa väkivaltaa parisuhteissa
THL:n selvityksessä tutkittiin korona-ajan vaikutuksia moniin eri ryhmiin ja yhteiskunnan osa-alueisiin. Korona-aikana lisääntyi myös parisuhdeväkivalta, erityisesti kontrolloiva väkivalta, jossa epidemiaan vedoten on rajoitettu ihmisten liikkumista ja käytetty fyysistä väkivaltaa.
Koronaepidemia vaikutti parisuhdeväkivaltaa kokeneilla puolisoiden läheisyyden tunteiden vähenemiseen sekä riitojen lisääntymiseen. Korkeakouluopiskelijoilla mielenterveyden oireet, syömishäiriöt ja opiskelustressi ovat lisääntyneet pandemian aikana. Yleisiä ovat olleet myös yksinäisyys, univaikeudet sekä opiskeluvaikeudet.
Syksyn 2021 perusteella korkeakouluopiskelijoiden tilanne saattaa olla hieman helpottamassa, THL:n selvityksessä kerrotaan. Toisaalta monella opiskelijalla taloudellinen tilanne on heikentynyt ja velkataakka kasvanut. Maailmantilanne sekä ruoan hinnan nousu voivat myös heijastua korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin.