Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel kaavailee Suomeen suurta "vihreän teräksen" tuotantolaitosta jo neljän vuoden aikana, vaikka rahoituksen hankkiminen on vasta edessä ja monta yksityiskohtaa vielä auki.
Yhtiön toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen tarkentaa, että suunnitelmissa ei kuitenkaan ole hyödyntää vetypelkistystä terästuotannossa vielä vuonna 2026.
– Kyky aloittaa jotain tuotantoa vuonna 2026 ei itse asiassa tarkoita, että koko vedyntuotantolaitos olisi valmis. Tämä tulee myöhemmässä vaiheessa, Wittusen kertoi STT:lle tänään keskiviikkona pidetyn sidosryhmätilaisuuden jälkeen.
Ensin valmistuisi Wittusenin mukaan itse terästehdas. Hankkeeseen kuuluvan vedyntuotantolaitoksen valmistelu jatkuisi vielä tuotannon alettua.
Wittusen myöntää, että tiukkaan tavoiteaikatauluun on osaltaan vaikuttanut se, että yhtiö haluaa saada asioita etenemään pikaisesti. Myös teräksen kysyntä luo paineita aloittaa tuotanto nopeasti.
–Myönnämme, että aikataulu on hyvin kunnianhimoinen, Wittusen sanoo.
Rahoittajien metsästys alkaa tänä vuonna
Blastr Green Steel kertoi infotilaisuudessa lisätietoja suunnitelmistaan rakentaa Inkoon Joddböleen terästehdas ja integroidun vedyn tuotantolaitos. Tarkoituksena olisi hyödyntää tuotannossa vetypelkistystä ja valmistaa näin terästä lähes ilman hiilidioksidipäästöjä.
Yhtiön Suomen maajohtajaksi tulee Antti Kaikkonen, joka on aiemmin työskennellyt johtotehtävissä Fortumilla.
Vuonna 2021 perustetun start up -yrityksen suunnitelma neljän miljardin euron jätti-investoinnista on herättänyt epäilyksiä muun muassa rahoituksen saamisesta. Wittusenin mukaan rahoitusta ei vielä ole tiedossa, mutta useat sijoittajat ovat osoittaneet kiinnostusta.
Rahoitusta on tarkoitus hankkia tämän ja ensi vuoden aikana sekä pääomasijoittajilta että lainojen muodossa. Lopullisen investointipäätöksen ajankohdaksi on kerrottu viimeistään alkuvuosi 2025.
1:16
Erityistä valtiontukea ei ole suunniteltu
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vakuutti infotilaisuudessa luottamustaan hankkeeseen. Hän kertoi, että Blastrille ole suunniteltu mitään ohituskaistaa valtion tukien saamiseen, vaan se voi hakea vihreän siirtymän tukia kuten muutkin yritykset.
– Mikäli tähän tilanteeseen tullaan, tuet käsitellään ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin vihreän siirtymän tuet. Ei ole olemassa mitään erityistä tukea tälle hankkeelle, Lintilä sanoi.
– (Hankkeen) kokoluokka on niin iso, että vaikka käytettäisiin vihreän siirtymän tukia, ne tulevat olemaan murto-osa.
Myös toimitusjohtaja Wittusen vakuutti tilaisuudessa, että hankkeen on oltava kaupallisesti elinkelpoinen eikä valtiontukiin nojaava.