Nato kiistää Lukashenkon väitteet maan rajan tuntumassa "kuhisevista" joukoista – sunnuntaille luvassa uusia mittavia mielenosoituksia

– Niin kuin olemme jo tehneet selväksi, Nato ei aiheuta uhkaa Valko-Venäjälle tai millekään muulle maalle, eikä se ole tehnyt sotilaallista varustelua alueella, sotilasliitto kertoi tiedotteessa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kirjoitti Twitterissä torstaina keskustelleensa Valko-Venäjän tilanteesta Nato-maa Puolan presidentin Andrzej Dudan kanssa. Lisäksi hän totesi, ettei sotilasliitto ole uhka, eikä se aio lisätä asevoimiaan alueella.

Jos yllä oleva tviitti ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.

Puola ja Liettua kiistivät jo aiemmin Lukashenkon väitteet. Itsevaltaisesti Valko-Venäjää johtava Lukashenko käski lauantaina puolustusministeriä ryhtymään toimiin puolustaakseen maan alueellista yhtenäisyyttä.

Lukashenkon lehdistöpalvelun mukaan Lukashenko kommentoi asiaa Grodnossa lähellä Puolan rajaa järjestetyn armeijan yksiköiden tarkastuksen yhteydessä.

Maassa on vaadittu laajasti uusia vaaleja ja demokratian kunnioittamista sen jälkeen, kun Lukashenkon kerrottiin voittaneen kaksi viikkoa sitten pidetyt presidentinvaalit ylivoimaisesti. Oppositio on jälleen kutsunut koolle suuren mielenosoituksen sunnuntaiksi.

Puola: Väitteet surullisia ja yllättäviä

Lukashenko tuomitsi lauantaina myös suuret mielenosoitukset, jotka saavat hänen mukaansa tukea länsimaista. Lisäksi hän käski armeijan puolustaa läntistä Valko-Venäjää, jota hän kuvaili "helmeksi".

Lukashenko vieraili Grodnon alueella mittavien sotaharjoitusten edellä. Alueelle on suunnitteilla sotaharjoituksia elokuun 28. ja 31. päivän väliselle ajalle.

– Hallinto pyrkii suuntaamaan huomion maan sisäisistä ongelmista muualle hinnalla millä hyvänsä käyttäen hyväkseen perättömiä lausuntoja kuvitelluista ulkoisista uhista, Liettuan presidentti Gitanas Nauseda kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Puolan presidentin kansliapäällikkö Krzysztof Szczerski arvioi ulkoisiin uhkiin viittaavien väitteiden olevan "hallinnon propagandaa" ja kuvaili Lukashenkon väitteitä "surullisiksi ja yllättäviksi".

– Puolalla ei ole mitään sellaista aietta, hän vastasi AFP:n mukaan väitteisiin puolalaiselle uutistoimisto PAP:lle.

Tihanovskaja: Olen niin ylpeä valkovenäläisistä

Euroopan unioni ilmoitti tällä viikolla, ettei se hyväksy Lukashenkon uudelleenvalintaa ja vannoi asettavansa henkilöpakotteita niille, jotka ovat olleet vaalien ja sen tuloksen peukaloinnin sekä mielenosoittajiin kohdistuvien väkivaltaisten kurinpalautusten taustalla. EU:n mukaan pakotteita asetettaisiin merkittävälle määrälle ihmisiä.

Tihanovskaja suitsutti lauantaina protestoivan kansansa toimia ja julisti, etteivät valkovenäläiset ole peloissaan.

– Olen nyt niin ylpeä valkovenäläisistä, koska 26 pelon vuoden jälkeen he ovat valmiita puolustamaan oikeuksiaan, Tihanovskaja kertoi AFP:lle lauantaina.

Hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että valkovenäläiset jatkavat yhtenäisenä taistelua ihmisoikeuksien puolesta. Viime viikonloppuna Minskissä kokoontui yli 100 000 ihmistä. Vapauden marssiksi tituleerattu mielenilmaus oli entisen neuvostovallan nykyhistorian suurin yksittäinen protesti. Mielenosoittajat vastustivat Lukashenkon uudelleenvalintaa ja vaativat, että istuva presidentti jättäisi tehtävänsä.

Lukashenko on itse takertunut vallan kahvaan ja kieltäytynyt taipumasta erovaateiden alla. Uutta äänestystä hän ei ole myöskään suostunut lupaamaan. Sen sijaan hän julisti alkuviikosta dramaattisesti: "Toisia vaaleja ei tule, ennen kuin tapatte minut".

Perjantaina Lukashenko vannoi omien sanojensa mukaan "ratkaisevansa ongelman", viitaten hänen itsensä vastaiseen laajaan protestiliikehdintään.Tihanovskaja taas arvioi tällä viikolla, etteivät valkovenäläiset enää hyväksyisi nykyjohtoa mielenosoittajiin kohdistuneen raa'an väkivallan jälkeen.

Mielenosoituksiin Nextan ohjeistuksin

Ainakin Telegram-viestipalvelun Nexta Live -kanavalla on kutsuttu sunnuntaiksi koolle mittavia mielenosoituksia. Kanavalla annetaan muun muassa ohjeita ja vinkkejä sunnuntaina mielenilmauksiin osallistuville. Muun muassa Euronews ja yleisradioyhtiö BBC ovat selvittäneet Nextan taustoja reilu viikko sitten.Nextalla on ollut BBC:n mukaan tärkeä rooli mielenosoitusten koordinoimisessa. Monet vakiintuneemmat oppositiomediat ovat kuitenkin suhtautuneet varovaisesti kanavalla julkaistuun tietoon. Viestien alkuperää on usein vaikea varmistaa. Myös kanavan rahoitus on ollut jossain määrin usvan peitossa.

BBC:n mukaan Nextalla ei ole verkkosivustoa ja sen toiminnasta vastaa pieni neljän hengen ryhmä, joka toimii Puolan pääkaupungista Varsovasta käsin. Kanavan juuret ovat Youtubessa, jossa Nextan toiminnan aloitti noin viisi vuotta sitten nuori Stepan Putilo. Telegramin Nexta Live -kanava sen sijaan avautui vuonna 2018.

Euronewsin haastatteleman Nextan päätoimittajan Roman Protasevichin mukaan kanava pyrkii varmistamaan esimerkiksi mielenosoituksiin liittyviä tietoja useasta lähteestä. Jos useampi toisiinsa liittymätön henkilö kirjoittaa heille samasta asiasta, koetaan tiedon yleensä olevan varmistettua.

Lisäksi Nextalla on päätoimittajansa mukaan useita "varmistettuja lähteitä", jotka toimittavat heille muun muassa eri virastojen sisäisiä asiakirjoja.

Nexta Live -kanavalla on tällä hetkellä yli 2,1 miljoonaa tilaajaa. Kanavan on BBC:n mukaan onnistunut ohittaa useita tietoliikenteeseen vaalien jälkeen tehtyjä rajoituksia. Telegramin toimivuuskin on ollut wifin kautta satunnaista Valko-Venäjällä. Sovelluksen luonut Pavel Durov kertoi kuitenkin jo 10. elokuuta Twitterissä, että Telegram on ottanut käyttöön sensuurin vastaiset työkalut.Telegram on venäläislähtöinen viestipalvelu, joka muistuttaa Whatsappia. Palvelua on pidetty Facebookin omistamaa Whatsappia turvallisempana viestintäalustana.