Pohjanmaalla sijaitsevan Lappajärven meteoriittikraatterista on löytynyt törmäys- eli impaktitimantteja. Löydöstä ei ole taloudellista hyötyä, koska törmäystimantit eivät kelpaa koruiksi. Niiden tieteellinen arvo on sen sijaan erittäin suuri.
Törmäystimantteja on tähän mennessä löydetty ainoastaan kymmenestä maapallon 170 kraatterista. Lappajärven eteläpuolella sorakuopasta löydetyt törmäystimantit ovat lajissaan ensimmäiset Pohjoismaissa. Törmäystimantit ovat kooltaan 0,1 milliä ja hyvin ohuita. Ne ovat litteitä ja suomumaisia. Niillä on tyypillinen timanttiloisto ja niitä luonnehtii voimakas tuli eli värihajonnan aiheuttama värileikki.
-Timantit syntyivät 77 miljoonaa vuotta sitten, kun taivaalta tullut meteoriitti iskeytyi Lappajärven alueen kallioperään. Siinä ollut grafiitti muuttui paineessa timanteiksi, kertoo dosentti, fil. tri Marjatta Koivisto Geologian tutkimuskeskuksesta. Hänen kanssaan tutkimusta tekemässä on ollut geofyysiikko, tekn. lis. Juha Korhonen.
Suomalaistutkijat pitävät löydöstään esitelmän Nasan avaruustutkimuskeskuksessa Houstonissa maaliskuussa, jossa järjestetään kansainvälinen kuu- ja planeettatutkijoiden kokous.
Avaruustutkijat hyötyvät
Nasa haluaa tutkia törmäystimantteja laajasti tiedeyhteisössä. Tämä sen vuoksi, että maan pinnalla tapahtunut meteoriitin isku on aivan samanlainen prosessi, kuin se mikä on aiheuttanut Kuun ja planeettojen pintojen kraatterit. -On hirveän paljon helpompi tutkia kraattereita maan päällä, selvittää Koivisto. Suomalaisilla on tähän mennessä ollut yhteistyötä myös mm. japanilaisen kuututkijan professori Yasunori Miuran kanssa.
Meteoriitin aiheuttamat törmäystimantit poikkeavat täysin aiemmin Suomessa löydetyistä ns. kimberliitti-timanteista, jotka ovat "normaaleja" timantteja kuten esimerkiksi kaikki korutimantit. Kimberliitti-timantit ovat tulleet mullistusten jälkeen maan uumenista 150 kilometrin syvyydestä. Lappajärvi on läpimitaltaan 23 kilometriä. Meteoriitti iskeytyi tänne 77 miljoonaa vuotta sitten liitukauden lopulla. (STT)