Vaikeuksia sitoutua samaan opiskelu- tai työpaikkaan pitkäksi aikaa? Haasteita hoitaa raha-asioita, paperitöitä tai keskittyä kuuntelemaan kumppania tai työkaveria? Kokemus omasta huonommuudesta? Tällaiset arjen haasteet voivat olla merkki diagnosoimatta jääneestä ADHD:stä.
Aikuisena diagnosoitu ADHD on vilissyt otsikoissa ja keskusteluissa viime vuosina paljon, sillä yhä useampi somevaikuttaja, julkisuuden henkilö tai tavis on kertonut saaneensa ADHD-diagnoosista selityksen koko ikänsä kohtaamilleen hankaluuksille arjessaan.
Aiheen saama näkyvyys ja sen nouseminen puheenaiheeksi vähän väliä, on saanut monet pohtimaan, voisiko myös tietyt oman elämän vaikeudet selittyä ADHD:llä.
ADHD on kehityksellinen, neurobiologinen ja neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
Aikuisten ADHD:n esiintyvyys on noin 4,4 prosenttia väestöstä eli Suomessa on noin 170 000 ADHD-oireista aikuista, kertoo ADHD-liitto.
Psykiatri Monika Meimer antaa esimerkkejä siitä, millaisissa arjen tilanteissa tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus voivat esimerkiksi aiheuttaa haasteita, jos ADHD:ta ei ole hoidettu.
– Oleellista on, että nämä piirteet ja ominaisuudet jatkuvat läpi elämän eli ne ovat vaikuttaneet arkeen jo lapsuudessa. Jos näin ei ole, kyseessä on jokin muu häiriö tai oire kuin ADHD, muistuttaa Meimer.
– Oireista johtuva haasteita pitää myös näkyä useammalla elämän osa-alueella, ja ne voivat helpottua tai korostua ihmisen kasvaessa ja kasvettua aikuiseksi.
Opiskelu- ja työelämässä ADHD voi näkyä esimerkiksi alisuoriutumisena suhteessa omaan kyvykkyyteen.
– Peruskoulussa henkilö on useimmiten tarvinnut jonkinlaista erityis- tai tukiopetusta. On voinut ilmetä käytösongelmia.
– Jatko-opintoihin siirryttäessä tyypillinen esimerkki tilanne on, että ihminen aloittaa useita eri ammattiopintoja, mutta ne jäävät aina aika alkuvaiheessa kesken johtuen siitä, että ammatillinen koulutus vaatii enemmän itseohjautuvuutta ja pystyvyyttä luoda struktuureja.
Meimerin mukaan ADHD voi aiheuttaa sen, että aloitetuista opinnoista on ensin hyvin innostunut, mutta mielenkiinto ei kannattele, kun opintojen eteen pitäisi nähdä vaivaa.
– Tai sitten opintojen aiheuttama kuormitus aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, mikä johtaa jäämään pois opinnoista.
Samanlainen käytös voi toistua työelämässä.
– Voi olla, että mielenkiinto yhteen työpaikkaan vaihtuu hyvinkin nopeasti, mikä johtaa työpaikkojen vaihtumiseen. Myös konfliktialttius voi johtaa siihen, että työpaikkaa vaihdetaan nopeasti.
Kokoukset, paperityöt tai muut intensiivistä keskittymistä vaativat niin sanotut tylsät työtehtävät saattavat haastaa keskittymiskyvyn ja olla ylivoimaisia.
– Toisaalta voi olla, että ihminen löytää itselleen työn, jossa on tarpeeksi haastetta, vaihtelua ja riittävät tukirakenteet ympärillä, ja pärjääkin työssään erinomaisesti, vaikka ADHD:ta ei olisi millään lailla hoidettu.
Meimer huomauttaa, että diagnosoimattoman ADHD:n kanssa elävä voi yhtä lailla pärjätä myös opinnoissa erinomaisesti.
– Heillä on usein hyvä älykkyystaso, mikä auttaa ja kyky löytää kompensaatiokeinoja. Jos on vielä hyvät tukirakenteet ympärillä, ei ADHD välttämättä tule niin selkeästi näkyviin opinnoissa.
2. Riitaisia parisuhteita tai vaihtuvia kumppaneita
ADHD:hen liittyvät piirteet, voivat aiheuttaa parisuhteissa ja muissa ihmissuhteissa haasteita.
– Usein kumppanilla voi olla kokemus siitä, ettei ADHD-oireinen kuuntele häntä, ei muista käytyjä keskusteluja, ei saa asioita aikaiseksi tai kyllästyy nopeasti. Tavaroiden jatkuva hukkaaminen voi aiheuttaa konflikteja.
– ADHD-potilaat taas itse kertovat usein, että heidän kumppaninsa hoitavat kaikki raha-asiat ja muut kodin paperiasiat, sillä he eivät itse pysty siihen.
ADHD:hen liittyvä oireilu saattaa aiheuttaa haasteita pysyä samassa parisuhteessa pitkään, minkä vuoksi kumppanien vaihtuminen on tavallista.
ADHD:hen voi liittyä toistuvaa myöhästelyä ja vaikeuksia pysyä sovituissa aikatauluissa muun muassa siksi, ettei ajan hahmottaminen ole aivan samanlainen kuin neurotyypillisillä ihmisellä.
Ihminen voi myös uppoutua johonkin asiaan niin kovin, että muut sovitut asiat unohtuvat. Nämäkin voivat aiheuttaa haasteita sosiaalisissa suhteissa.
Meimerin mukaan ADHD on häiriö, johon usein liittyy rinnakkaishäiriöitä.
– Aika usein rinnalla on myös toinen neuropsykiatrinen häiriö, kuten autismikirjon häiriö, oppimisvaikeuksia tai Touretten oireyhtymä.
Ahdistuneisuus ja masennus ovat yleisiä.
– ADHD-oireista johtuen ihminen voi kokea, että epäonnistuu asioissa, eikä pärjää samalla tavalla kuin muut. Ihminen ei ymmärrä, miksi niin tapahtuu, miksi hän saa niin paljon kielteistä palautetta ja kehittyy ahdistus- tai masennusoireita.
– On hyvin paljon tyypillisempää kuin epätyypillisempää, että ADHD:hen liittyy jossain vaiheessa elämää ahdistusta tai masennusta.
Kaikilla on joskus "ADHD-oireita", se ei tarkoita, että kaikilla on ADHD
Meimer korostaa, että periaatteessa kaikilla saattaa esiintyä joskus joitakin, oireita, mitkä ovat ominaisia ADHD:lle, mutta se ei vielä tarkoita, että ihmisellä olisi diagnosoimatta jäänyt ADHD.
– Pitää muistaa, että elämämme on tällä hetkellä sellaista, että se altistaa meitä samanlaisten oireiden kehittymiselle kuin ADHD:ssa on.
Tällöin kyseessä on kuitenkin hankinnainen häiriö, ei kehityksellinen häiriö.
– Elämme sellaista elämää, jossa keskittymisemme herpaantuu jatkuvasti, mikä voi aiheuttaa samanlaisia kognitiivisia haasteita kuin ADHD-oireet.
– Silloin, kun kyse on ADHD:sta, ongelmia täytyy olla useammalla elämän osa-alueella ja oireet ovat jatkuvia lapsuudesta aikuisuuteen. Oireet voivat korostua, kun elämään tulee uusia haasteita tai aiemmat tukirakenteet häviävät.
Ihminen kuitenkin myös oppii elämään oireiden kanssa ja käyttämään erilaisia kompensaatiokeinoja siten, että pärjää.
Samankaltaisia oireita kuin ADHD:ssa voi olla myös muissa lapsuudessa alkaneissa häiriöissä, kertoo Meimer.
– Esimerkiksi epävakaa kasvuympäristö ja sen mukana tuomat haasteet tai vaikea traumatisoituminen lapsuudessa voivat aiheuttaa käytännössä samanlaisia oireita.
