Adhd ei aina ilmene ylivilkkautena, ja lääkärinkin voi olla välillä vaikea todeta häiriötä.
Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on oireyhtymä, joka liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen.
Häiriö on havaittavissa jo lapsuudessa, mutta osa saa diagnoosin vasta aikuisiällä. Yksi heistä on pika-aitajuoksija Annimari Korte.
Korte kertoo psykiatrin ja fanienkin puhuneen hänelle mahdollisesta adhd:sta vuosien varrella. Viime kesänä hän päätti selvittää asian perin pohjin.
– Minulla oli monta tapaturmaa kesällä, ja ylipäätään tapaturmia on ollut lapsesta asti paljon. Aloin selvittää lääkärin kanssa, että mistä se johtuu, Korte kertoi Viiden jälkeen -haastattelussa.
Korte sai diagnoosin ja samalla selityksen monelle asialle. Urheiluareenoilla adhd näkyy hänellä eniten tunteenpurkauksina.
– Adhd:hen kuuluu tunteiden säätelemisen vaikeus, ja se näkyy eniten ulospäin. Kisan jälkeen itken usein ilosta tai surusta.
Katso Annimari Kortteen koko haastattelu yltä
Aliaktiivisuus on yksi oireista
Psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki on työskennellyt aikuisiän adhd-potilaiden kanssa jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Häiriön yleisyys on pysynyt samana, mutta nyt sitä tunnistetaan enemmän, Leppämäki sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Leppämäki sanoo diagnosoinnin olevan haastavaa.
– Se vaatii osaamista. Oirekuva saattaa olla hyvin erilainen eri ihmisillä. Jos on paljon ylivilkkautta, on asia usein selvä jo [lääkärin] vastaanotolla.
Adhd-oireisiin kuuluu iso kirjo erilaisia asioita, ja oireet ovat kaikilla yksilöllisiä.
– Aina puhutaan yliaktiivisuudesta, mutta aika monella on myös aliaktiivisuutta. Aktiivisuuden tasoa on itse vaikea säädellä, eikä se aina oikein ole tilanteeseen sopiva, Leppämäki sanoo.
Arvioiden mukaan ainakin 80 000 suomalaista aikuista kokee adhd-oireita.