Näistä syistä maakunnissa vastustetaan rokotejärjestyksen muuttamista – ylilääkäri latoo tiskiin faktat, jotka ovat jääneet turhan vähälle huomiolle

6:50
HUS ehdotti koronarokotuksiin uutta mallia, maakunnissa ideaan suhtaudutaan nuivasti – näin eri sairaanhoitopiirit perustelevat kantaansa

Useat sairaanhoitopiirit suhtautuvat nuivasti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan, Juha Tuomisen, ehdottamaan rokotejärjestykseen.

Nykyinen rokotusjärjestys on annettu valtioneuvoston asetuksella ja perustuu lääketieteelliseen riskiarvioon. 

Tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäiseksi rokotteen saavat terveydenhuollon henkilöstö sekä ikänsä tai sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat

Kun riskiryhmät on rokotettu, suomalaisia rokotetaan ikäryhmittäin vanhimmasta nuorimpaan. Kaikki alueet Suomessa saavat asukaslukuunsa nähden rokotteita tasapuolisesti samassa suhteessa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuomisen mukaan olisi oikeudenmukaista, jos rokotuksia kohdennettaisiin alueellisesti ja tautiperäisesti.  

Hän ehdotti MTV:n Uutisextra-ohjelmassa, että alueilla, joissa koronavirus leviää kovimmin, rokoteannoksia tulisi suunnata enemmän ja näin ollen riskiryhmien rokotuksia vauhdittaa muihin alueisiin nähden. 

– Meillä on täällä Uudellamaalla, niin kuin myös muualla Suomessa alueita, joissa on pysyvästi korkeampi taudin edustus.

– Koronaa on enemmän ja niillä alueilla asuvat riskiryhmäläiset pitää saada aikaisemmin rokotettua, koska muuten tulee ihmishenkien menetyksiäTuominen perusteli Uutisextrassa.

Myös hallitus valmis muokkaamaan rokotejärjestystä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tänään Ylen Pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus on valmis pohtimaan rokotejärjestystä sen jälkeen, kun riskiryhmäläiset on kaikkialla Suomessa rokotettu. 

– Kun nämä ryhmät on rokotettu olemme valmiit painottamaan rokotuksia pahimmille epidemia-alueille, mutta se, miten se tehdään, se on vielä avoinna, pääministeri Marin muotoili Ylellä

Marinin mukaan esimerkiksi yksittäisiä rokote-eriä voitaisiin kohdistaa pahimmille tautialueille, kuten Uudellemaalle. 

Maakunnissa muutos nähdään ongelmallisena

Maakunnissa rokotusten alueellinen kohdentaminen nähdään monella tapaa ongelmallisena. 

Vaasan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta näkee, että Tuomisen ehdotus on perusteltu pääkaupunkiseudun näkökulmasta, mutta maakuntalähtöisesti perusteita tuskin löytyy.

Kaukorannan laskujen mukaan pienikin prosentuaalinen muutos vaikuttaa maakuntien rokotuksiin dramaattisesti. 

Jos rokoteannoksia ei jaeta jatkossa samassa suhteessa myös maakuntiin, pelkona on, että rokotustahti hidastuu.

Tämänhetkinen rokotetahtikin tuottaa jo itsessään ongelmia, sillä osa suomalaisista saa jo toisen rokoteannoksen, minkä lisäksi jonossa on niitä, jotka eivät ole vielä saaneet ensimmäistäkään rokotetta. 

– Jos nyt eletään rokotesaatavuudessa samalla tavalla kuin tähänkin asti, meiltä uusien autettavien rokotusten määrä tippuu neljänneksen, Kaukoranta pohtii. 

Kuuntele: Kaukoranta kertoo yllä olevalla videolla laskukaavan, joka havainnollistaa rokotteiden kohdistamisen ongelmallisuutta – kuuntele johtavan ylilääkärin haastattelu

Myös Kainuun vastaava pandemiapäällikkö Tuomo Erola huomauttaa, että koronarokotukset ovat valtava ponnistus kaikissa kunnissa, eikä koneistoon ole helppoa tehdä äkkinäisiä tai toistuvia muutoksia.

Erolan mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella toivotaan, että alkuperäisessä rokotejärjestyksessä ja -suunnitelmassa pidättäydytään myös jatkossa. 

– Täytyy muistaa se, että alueelliset tautitilanteet muuttuvat välillä valitettavankin nopeasti ja rokotukset ovat järjestelyineen ja immuunivasteen kehittymisineen aika hidas prosessi, Erola toteaa. 

Kaukoranta kertoo, mikä on jätetty sanomatta julkisuudessa

HUSin Tuominen perustelee kohdennettua rokotejärjestystä ihmishenkien säilyttämisellä: Kun rokotekattavuus kasvaa, myös koronakuolemat vähenevät.

Kaukorannan mukaan asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen. 

– Mitä tässä jätettiin sanomatta? No se, että tämä erikoissairaanhoidon sekä kuolleisuuden kasvu kohdistuu jonnekin muualle. 

– Ja mikä on se muualle? Ne rokottamattomat henkilöt, jotka tämän uudelleen allokoinnin seurauksena ovat maakunnissa.

Sekä Erola että Kaukoranta näkevät tautitilanteen vaihtelevuudessa ja etenkin sen aiheuttamassa resurssipulan suurena ongelmana.

Maakunnissa terveydenhuollon henkilöstö tai kalusto ei ole samoissa mittasuhteissa isojen asukaskeskittymien kanssa.

– Meillä on vähemmän teho- ja sairaanhoitopaikkoja. Joustomahdollisuutemme täällä maakunnissa ovat merkittävästi vähäisemmät kuin etelän suurissa asutuskeskuksissa, Kaukoranta huomauttaa. 

9:46
Koronarokotuksia tulisi kohdentaa pahimmille tautialueille, kertoo Juha Tuominen – katso HUSin toimitusjohtajan haastattelu

Rokotusten kondentaminen luo epätasa-arvoa – ylilääkäri näkee myös suuren riskitekijän

Sekä Kaukoranta että Erolan mukaan kaavailtu rokote-erien kohdentaminen lisää epätasa-arvoa. 

– Kansalaisten eriarvoisuus korostuu siten, että riippuen asuinpaikkakunnasta sinulla on joko pääsy rokotuksiin tai ei, Kaukoranta perustelee. 

– On muutamia asioita, jotka ovat tässä julkisessa keskustelussa mielestäni jääneet turhan vähälle huomiolle, hän jatkaa. 

Julkisuudessakin – muun muassa HUSin Tuomisen toimesta – on nostettu esiin vaihtoehto, että alueellista rokotusten kohdentamista harjoitettaisiin alueilla ja ihmisryhmissä, joissa tauti leviää nopeasti. 

Syynä voi olla esimerkiksi kielimuuri, kun maahanmuuttotaustainen henkilö ei ymmärrä terveysviranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. 

Kaukorannan mukaan tässäkin asiassa ei olla otettu huomioon kaikkia ongelmakohtia. Hän huomauttaa, ettei koronavirusrokote estä henkilöä kantamasta virusta edelleen ja tartuttamasta sitä muihin. 

– Koronarokote saattaa pikemminkin antaa vääristyneen kuvan siitä, että rokotettuna olisi suojassa, Kaukoranta havainnollistaa. 

Sen sijaan, että rokotuksia kohdennettaisiin esimerkiksi juuri kielimuurin tai muiden kulttuurillisten syiden vuoksi sääntöjä noudattamattomiin henkilöihin, koronaviestintää tulisi tehostaa tällaisten ihmisryhmien keskuudessa. 

– Vaikka olisit saanut rokotteen, sinun tulee käyttää maskia ja noudattaa kokoontumisrajoituksia ja etäisyyksiä kanssaihmisiin. 

– Jos viestin läpimeno on ollut aiemminkin puutteellista, myös tämä tieto jää tavoittamatta, Kaukoranta selventää. 

16:10
Rokotteista tuli pelinappula suurvaltapolitiikassa – ketkä ovat rokotekisan voittajat ja häviäjät? Katso asiantuntijan haastattelu!

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja