Eri ryhmien välillä oli suuria eroja koronarokotteiden ottamisessa.
Vanhempien koulutustasolla on vahva yhteys siihen, miten nuoret ottivat koronarokotteita, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista yli 90 prosenttia oli saanut ainakin yhden koronarokotteen vuoden 2022 loppuun mennessä. Pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsilla vastaava osuus oli alle 60 prosenttia.
Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen 12–17-vuotiaat nuoret ja heidän vanhempansa.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät selittävät vanhempien koulutuksen yhteyttä nuorten koronarokotuskattavuuteen ajanjaksolla, jolloin koronarokotesuositus ylsi koskemaan kaikkia yli 12-vuotiaita.
Koulutuseroja selittivät tutkimuksen mukaan perheiden tulotaso, maahanmuuttajatausta, vanhempien ikä sekä etenkin se, olivatko vanhemmat itse ottaneet rokotuksen koronaa vastaan.
Esimerkiksi nuorista, joiden vanhemmilla ei ollut rokotusta, vain kymmenes otti koronarokotteen.
Tulot vaikuttavat rokotteen ottamiseen
Tutkimuksen mukaan mitä korkeammat perheen tulot olivat, sitä todennäköisemmin nuoret ottivat koronarokotteen.
– Rokotukset olivat maksuttomia, mutta käytännön haasteet rokotuksen hankkimisessa ovat saattaneet vaikuttaa enemmän pienituloisten perheiden nuoriin. Suurempituloisissa perheissä taas rokottautumalla saatu mahdollisuus esimerkiksi matkustamiseen on voinut kannustaa ottamaan rokotteen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio sanoo tiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan olisi tärkeää selvittää lasten ja nuorten rokotekattavuuden sosioekonomisia eroja ja niiden syitä myös muiden rokotteiden osalta.
– Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että matala sosioekonominen asema on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tartuntatauteihin, yliopistotutkija Hanna Remes sanoo.
Hänen mukaansa matalasti koulutetuista ja vähätuloisista perheistä tulevien nuorten jääminen ilman rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään.