Jopa neljäsosa Suomen koronatartunnoista vieraskielisillä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain 8 prosenttia – THL-päällikkö listaa syyt

5:17
Katso video: Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen Abdul Lamghari avaa syitä, miksi korona on päässyt leviämään korostetusti vieraskielisten keskuudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi tiistaina koronavirustartunnoista vieraskielisten keskuudessa. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka puhuvat muita kuin Suomen virallisia kieliä eli suomea, ruotsia ja saamea.

THL:n mukaan vieraskielisten osuus koronavirustartunnoista on valtakunnallisesti 25 prosenttia. Koko väestöstä heidän osuutensa on kuitenkin vain kahdeksan prosenttia.

THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg listaa useita syitä vieraskielisten suurempaan osuuteen tartunnoissa. He esimerkiksi asuvat korostetusti isommissa kaupungeissa, joissa tartuntoja on enemmän. Virukselle altistumiseen vaikuttavat myös asuminen ahtaammin ja suuremmat perhekoot.

– Yleistäminen on vaikeaa, sillä kyse on hyvin monimuotoisesta ryhmästä. Jos pitäisi nimetä yksi tekijä, olisi se maahanmuuttajien alhaisempi sosioekonominen asema. Maahanmuuttajat ovat myös yliedustettuina ammateissa, joissa etätyön tekeminen on mahdotonta kuten kuljetus-, palvelu- ja hoitoala, Skogberg sanoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella maahanmuuttajien osuus on vieläkin suurempi. HUS:in infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että maahanmuuttajataustaisten osuus alueen tartunnoista vaihtelee 30 ja 40 prosentin välillä.

Järvisen mukaan positiivisena merkkinä voidaan pitää maahanmuuttajien aktiivisempaa hakeutumista testeihin.

Tietoa koronasta monilla eri kielillä

Helsingin kaupunki on terävöittänyt koronaviestintäänsä, ja marraskuusta lähtien monikieliset neuvojat ovat liikkuneet muun muassa kirjastoissa, nuorisotaloilla ja kauppakeskuksissa. Itiksen infopisteellä tietoa jaetaan ainakin arabiaksi, ranskaksi ja somaliksi. Päivittäin pisteellä käy noin 100 ihmistä.

Keittiötyöntekijä Hamdi Mohamed aloitti Itiksen infopisteellä neuvojana joulukuun alussa. Hän vastaa varsinkin monen somalinkielisen kysymyksiin. 

”Ihmiset kyselevät testipisteistä ja mistä sen löytää. Kysellään myös puhelinnumeroita mihin voi soittaa jos tulee ongelma. Oireista kysellään ja milloin pitää mennä testiin. Kaikki eivät ole varmoja, mitkä oireet ovat ja millainen on koronavirus. Mohamed kertoo.

1:57
Seitsemän uutiset selvitti, miten maahanmuuttajien koronatietämystä voidaan parantaa – katso uutisjuttu tästä.

Arabiaksi ja ranskaksi ihmisiä neuvoja Sami Ouarab korostaa tiedon jakamista ihmisten omalla äidinkielellä.

– Jos ei ole yhteistä kieltä, ei voi tietää mitä voi ja ei voi tehdä. Mutta siksi me olemme täällä. Maahanmuuttajien kysymykset eivät eroa juurikaan muiden kysymyksistä, hän toteaa.

Vantaalla maahanmuuttajien ohjaajana työskentelevää Abdul Lamgharia huolestuttaa puolestaan tiedon kulkeminen varsinkin vanhemmille ihmisille. 

– Me sanotaan täällä, että tämä paperi on sinulle. Mutta ota se ja vie kotiin ja käy se läpi vaikka koko perheen kesken ruokailun aikana. Tämä ei ole mitään pelleilyä, tämä on vakava asia. Viranomaiset sanoo, että asia on näin. Tilanne on menossa pahaan suuntaan ja tartuntoja tulee lisää päivittäin, Lamghari sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja