Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi tiistaina koronavirustartunnoista vieraskielisten keskuudessa. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka puhuvat muita kuin Suomen virallisia kieliä eli suomea, ruotsia ja saamea.
THL:n mukaan vieraskielisten osuus koronavirustartunnoista on valtakunnallisesti 25 prosenttia. Koko väestöstä heidän osuutensa on kuitenkin vain kahdeksan prosenttia.
THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg listaa useita syitä vieraskielisten suurempaan osuuteen tartunnoissa. He esimerkiksi asuvat korostetusti isommissa kaupungeissa, joissa tartuntoja on enemmän. Virukselle altistumiseen vaikuttavat myös asuminen ahtaammin ja suuremmat perhekoot.
– Yleistäminen on vaikeaa, sillä kyse on hyvin monimuotoisesta ryhmästä. Jos pitäisi nimetä yksi tekijä, olisi se maahanmuuttajien alhaisempi sosioekonominen asema. Maahanmuuttajat ovat myös yliedustettuina ammateissa, joissa etätyön tekeminen on mahdotonta kuten kuljetus-, palvelu- ja hoitoala, Skogberg sanoo.
Lue myös: Näistä syistä korona on riehunut erityisesti vieraskielisten keskuudessa – pelko levinnyt taudin mukana, tieto ei tarpeeksi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella maahanmuuttajien osuus on vieläkin suurempi. HUS:in infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että maahanmuuttajataustaisten osuus alueen tartunnoista vaihtelee 30 ja 40 prosentin välillä.
