Koronarokotteiden jakaminen epidemiatilanteen mukaan ei saa vastakaikua Kainuusta: "En näe mitään oikeutusta Etelä-Suomen vaateille"

3:19
Näin THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kommentoi rokotekattavuuden alueellisia eroja.

Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari ei lämpeä ajatukselle koronavirusrokotteiden alueellista eriarvoisuudesta.

Suomessa on keskusteltu rokotusten painottamisesta pahimmille epidemia-alueille. THL:n kokoama kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä (KRAR) sekä THL ovat suositelleet rokotteiden alueellista painottamista epidemiatilanteen mukaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on kuitenkin todennut, että riskiryhmät tulisi olla rokotettuna ennen painotuksia. THL:n tämänhetkisen arvion mukaan riskiryhmät olisivat rokotettuja ensi kuun puoliväliin mennessä.

MTV Uutiset kertoi aiemmin tänään, että rokotuskattavuudessa on revennyt alueellisia eroja ikäryhmien välillä. Esimerkiksi 65–69-vuotiaiden osalta Husin alueella ensimmäisen rokoteannoksen on saanut 47,5 prosenttia, mutta Kainuussa vastaavassa ikäryhmässä vasta 8,3 prosenttia on saanut rokotteen.

Kun vanhukset ja riskiryhmät on rokotettu, nousee rokotusten kohdentaminen epidemiatilanteen mukaan voimakkaammin esiin. Kainuussa ei innostuta rokotteiden alueellisesta painotuksesta. Pandemiapäällikkö Koukkari korostaa pienten sairaaloiden valmiutta käsitellä mahdollisia tautihuippuja, jotka saattaisivat saapua maakuntaan esimerkiksi matkailun myötä.

– Jos tarkastellaan toteumatilastoa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla – joka on suuriäänisesti vaatinut lisää rokotetta – on rokotettu keskimääräistä enemmän 50 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempaa väestöä. Tässä kysyn, eikö se jo riitä? Koukkari toteaa.

THL:n arvion mukaan vanhukset on rokotettu kattavasti tällä viikolla tai viimeistään ensi viikolla. Riskiryhmien on tarkoitus olla rokotettuna toukokuun puoliväliin mennessä.

– Voidaan kysyä, kun kesä vääjäämättä siivoaa taudin vähemmälle, että mitä hyötyä tästä manöövereistä saadaan? Koukkari kysyy.

"En näe mitään oikeutusta"

Pandemiapäällikkö nostaa esiin myös alueellisen sairaalanhoitokapasiteetin, joka on suurempi isoissa kaupungeissa ja muuttovoittopaikkakunnilla.

Esimerkiksi Kainuussa on neljä tehohoitopaikkaa ja 10 valvontapaikkaa, joilla voidaan tarjota tehohoitoa vastaavaa hoitoa. Tarvittaessa kapasiteettia voidaan hieman kasvattaa, jos henkilöresurssit riittävät.

– Pienet putiikit, kuten Kainuu, on mitoitettu hoitamaan alueen (sairaalahoidon) tarve normaalin vaihteluvälin mukaan. Jos sairaalahoitoa vaativia tapauksia tulisi enemmän, sairaala täyttyisi. Kun alueen västö on vanhaa, raihnaista ja ylipainoista, niin en näe mitään oikeutusta Etelä-Suomen vaateille, en kerrassaan mitään. Samalla huomautan, että jos rokotteita olisi jaettu ilmaantuvuus- tai sairaanhoitoperusteisesti esimerkiksi EU:n alueella, Suomeen ei olisi tähän mennessä tullut ensimmäistäkään rokoteannosta, Koukkari sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja