Suomalainen Jarmo Paussu sai koronarokotteesta Guillain-Barrén oireyhtymän. Kolme viikkoa rokotteen ottamisen jälkeen alkoivat erikoiset oireet. Hän hakeutui sairaalaan ajoissa, mikä esti halvaantumisen.
Jarmo Paussu pitää Ranskan Rivieralla puolisonsa Sari Niinikosken kanssa pohjoismaisten tuotteiden kauppaa, mutta työnteko ei onnistu kuten ennen.
Ensimmäisen kerran Paussu havahtui väsymykseen vappuaaton jälkeen vuonna 2021.
– Olimme olleet töissä kaupalla, ja sanoin Sarille, että väsyttää todella paljon. Että kun vaan nukkumaan pääsee, niin hyvä.
Hän oli kolmea viikkoa aikaisemmin saanut Pfizerin koronarokotteen, mutta ei osannut yhdistää sitä mitenkään tuntemuksiinsa.
Seuraavana päivänä aamupalan jälkeen Paussu käveli kotonaan ja makoili hetken sohvalla.
– Sitten alkoi jaloissa tuntumaan kipua ja pistelyä. Kävely muuttui hankalaksi.
Niinikoski lähti ajamaan puolisoaan Antibesin sairaalaan. Polvien refleksit eivät toimineet, vaikka vasaralla napautettiin useita kertoja.
– Lääkäri kysyi, koska olen ottanut koronarokotteen. Sanoin, että kolmisen viikkoa sitten. Sen kuultuaan hän päätti ottaa selkäydinkokeen.
Parin tunnin päästä tulos oli selvillä: Guillain-Barrén oireyhtymä. Oireyhtymän täsmällistä syntymekanismia ei tunneta, mutta yleensä se on kehon oman puolustusreaktion ja jonkin ulkopuolisen tekijän, kuten bakteerin – tai tässä tapauksessa rokotteen – yhteisvaikutus.
Paperiin tuli diagnoosi: Koronarokotteen aiheuttama Guillain-Barré.
MTV Uutiset on nähnyt Paussun lääkäridokumentit vuosien ajalta.
Lue myös: Paleface sairastui lapsena harvinaiseen oireyhtymään, joka halvaannutti ja vei pyörätuoliin: "Käsitin silloin, etteivät ihmiset voi koskaan valita omia lähtökohtiaan"
Sairaus ehti sormenpäihin
Paussun onni oli se, että hän hakeutui ajoissa sairaalaan. Sairaus etenee nopeasti, ja hänelläkin tunnottomuus ehti edetä jo sormenpäihin. Se saattaa hoitamattomana edetä keuhkoihin ja aiheuttaa hengitystukea vaativan neliraajahalvauksen.
Samana iltana Paussulle aloitettiin immunoglobuliinihoito. Se pysäytti taudin etenemisen ja helpotti oireita.
– Sairaalassa jaksoin ensin kävellä parikymmentä askelta ja sitten menin takaisin sänkyyn. Seuraavana päivänä en pystynytkään kävellä, koska edellisenä päivänä oli ottanut niin voimille.
Guillain-Barrén oireyhtymä
Guillain-Barrén oireyhtymä (GBO) on hermojuuren tulehdus, jossa kehon oma puolustusmekanismi ohjautuu omia kudoksia (hermoratoja) vastaan.
Alussa oireisto etenee, kunnes alkaa kuukausia tai vuosia kestävä toipuminen. Suurin osa sairastuneista toipuu siitä hyvin, mutta osalle jää merkittäviä haittoja ja kipua.
GBO:n täsmällistä syntymekanismia ei tunneta, mutta sairauden syntyyn vaaditaan kehon oman puolustusjärjestelmän ja ulkopuolisen tekijän yhteisvaikutus.
Ulkopuolinen tekijä voi olla esimerkiksi virus tai bakteeri. Yleisimmin sen aiheuttaa kampylobakteeri. Kuitenkaan kaikki kampylobakteeriin sairastuneet eivät saa monihermojuuritulehdusta, joten sairauden syntyyn vaikuttavat muutkin tekijät, joita ei vielä tiedetä.
Kampylobakteerin lisäksi Mykoplasma Pneumoniae ja Borrelia Burgdorferi -bakteereihin on liittynyt GBO-tyyppinen taudinkuva. Lisäksi viruksista hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset sekä sytomegalovirus (CMV), Ebstein–Barr-virus (EBV), influenssa A-virus, HIV ja vesirokkovirus (VZV) ovat aiheuttaneet oireyhtymää.
GBO:n voi saada myös harvinaisissa tapauksissa rokotteen laukaisemana tai lymfoomaan, sarkoidoosiin ja sidekudossairauteen liittyvänä samantyyppisenä oirekuvana.
Lähde: Neuroliitto
Paussu ei kuitenkaan missään vaiheessa vaipunut epätoivoon tai katunut rokotteen ottamista.
– Ajattelin, että kyllä täältä noustaan. Ei siinä oikein muita ajatuksia voinut olla.
Sairaus häviää suurimmalta osalta ihmisiä jopa alle puolessa vuodessa, vaikeissa taudinkuvissa toipuminen voi kestää kahdesta kolmeen vuotta. Hoidosta huolimatta kaikki eivät kuitenkaan toivu kokonaan, ja heille jää elämää vaikeuttavia oireita.
Lääkärit sanoivat Paussullekin, että oireet menisivät ohi. Silti neljän vuoden jälkeen hän kärsii yhä. Sanojensa mukaan Poussulla on kipuja koko ajan, eikä ole hetkeäkään, ettei se olisi mielessä.
– Välillä on parempia päiviä ja alussa ajattelin, että nytkö se paraneminen alkaa. Nykyään kun tulee hyvä päivä, sanon piutpaut ja tiedän, että takaisin tulee niin, että pamahtaa.
Lue myös: Johnson & Johnsonin koronarokote näyttää lisäävän hieman riskiä saada harvinainen neurologinen häiriö
Sairastumisesta huolimatta rokotteiden kannalla
Vaikka hermojuurisairaus on hyvin harvinainen haittavaikutus, on Suomessakin maksettu joitakin rokotekorvauksia juuri Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneille.
Korvaukset maksaa Suomen Lääkevahinkovakuutusyhtiö. Yksittäisten diagnoosien tilastoja ei kuitenkaan kerrota. Se tiedetään, että koronarokotteiden aiheuttamien vahinkojen korvauksista 18 prosenttia on aiheutunut neurologisista oireista, jotka ovat yleisimmin päänsärkyä, mutta mukaan mahtuu myös joitakin harvinaisempia tapauksia.
– Meille on tehty koronarokotteista joitakin vahinkoilmoituksia Guillain Barrén oireyhtymästä, ja olemme näistä myös maksaneet korvauksia, kertoo Suomen Lääkevahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Tiina Hellgren.
Lääkevahinkokeskus kattaa vain Suomessa annetut rokotteet. Paussun tapausta ei siis näissä näy, sillä hän sai rokotteen huhtikuussa 2021 Ranskassa.
Ranskasta Paussu on vasta hiljattain löytänyt mahdollisen korvausjärjestelmän, ja hakemus on tekeillä.
– Ei tässä sinänsä korvaukset auta, kun vaan saisi terveyden takaisin, hän huokaa.
Puoliso otti kaikki koronarokotteet, ja Paussukin kehottaa ihmisiä piikille.
– Sanon ihmisille, että menkää vaan ottamaan rokote, että tämä oli vaan huonoa tuuria. Silleen olen ajatellut. Miinusmerkkinen lottovoitto.
Ylilääkäri ja rokotetutkija Hanna Nohynek muistuttaa, että koronarokote ehdittiin testata tehorokotetutkimuksissa ennen sen laajaa käyttöönottoa – toisin kuin sikainfluenssarokote aikanaan.
– Rokotteen kanssa tehtiin kaikki tavanomaiset tutkimusvaiheet, vaikkakin nopeammin kuin yleensä, ja se testattiin ihmisillä ennen myyntiluvan saamista ja joukkorokotusten alkamista. Vakavat harvinaiset haitat tulevat esille yleensä vasta sitten kun rokotetta on annettu sadoille tuhansille tai miljoonille ihmisille, Nohynek kertoo.
Näin kävi myös koronarokotteiden kohdalla.
– Koronarokotteiden vakavia haittoja, kuten sydänlihastulehdusta mRNA-rokotteiden jälkeen nuorilla miehillä ja Guillain-Barrén -oireyhtymää adenovirusvektorirokotteen jälkeen, ilmaantui vasta laajassa käytössä, hän jatkaa.
Yhteispohjoismainen rekisteritutkimus on vahvistanut nämä haittaepäilyt.
Tällaisia korvauksia maksettu
Joulukuun 2024 loppuun mennessä Suomessa on tehty 2 717 vahinkoilmoitusta koronarokotteiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Hakijoista 800 on saanut korvauksia, ja 1 806 on saanut kielteisen päätöksen. Tällä hetkellä yhä 118 ilmoitusta on käsittelyssä.
Lääkevahinkovakuutuskeskuksen Hellgrenin mukaan lähes kaikki korvausta saaneet ihmiset ovat saaneet tilapäisen haitan mukaan maksettavan rahasumman. Tarkkoja summia on vaikea luetella, koska summat vaihtelevat oireiden, mahdollisten ansionmenetysten ja lääkärikulujen takia.
Tilapäisestä haitasta maksetaan yleensä korvausta 100 eurosta 1 000 euroon. Pysyvän haitan korvaus on Suomessa maksettu hieman yli 30 ihmiselle. Korkeita korvauksia on tähän mennessä maksettu pysyvästä haitasta seitsemälle ihmiselle. Hintahaitari korkeissa korvauksissa on noin 26 000 eurosta vajaaseen 54 000 euroon.
Fimean ylilääkäri Tiina Karonen ei pidä koronarokotteista tehtyjen haittavaikutusilmoitusten määrää mitenkään yllättävänä.
– Rokotettavien määrä oli poikkeuksellisen suuri, siten myös ilmoitusten määrä varsinkin vuonna 2021 oli poikkeuksellisen suuri.
Karosen mukaan väestötasolla niille kohderyhmille, joille rokotetta suositellaan, odotetaan niistä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Koronarokotteiden turvallisuutta arvioidaan EU-tasolla, ja haittavaikutusilmoitusten perusteella on arvioinnin jälkeen koronarokotteille lisätty uusia haittavaikutuksia niiden tuotetietoihin. Esimerkkejä tällaista ovat Vaxzevria-rokotteeseen liittynyt harvinainen veren hyytymishäiriö, ja mMRNA-rokotteisiin (Comirnaty ja Spikevax) liitetyt sydänlihastulehdukset.
Suomessa annetaan tällä hetkellä BioNTech-Pfizerin Comirnaty JN.1- rokotetta.
Saako mitään rokotteita enää ottaa?
Paussulle on kokeiltu erilaisia lääkkeitä, mutta hänen mukaansa lääkkeistä on enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyä.
– Jostain lääkkeestä silmät turposivat umpeen. En syö nyt mitään lääkkeitä. Jalat kun pääsen oikaisemaan, niin helpottaa.
Paussu ei ole uskaltanut ottaa ollenkaan rokotteita tapahtuneen jälkeen, koska lääkärit eivät ole sanoneet hänelle suoraa vastausta.
– Jäykkäkouristus pitäisi kyllä saada otettua, mutta eivät sano juuta eivätkä jaata. Se on varmaan itsestä kiinni, että jos sanoisin, että kirjoita nyt resepti, niin onnistuisi. Itse pitäisi se vastuu ottaa.
Suomalaisasiantuntija, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että yleensä muiden rokotteiden ottaminen on turvallista.
– Tietenkään sitä rokotetta, josta on todennäköisen vakavan haittavaikutuksen saanut, ei anneta toista kertaa, ellei kyse ole elämää uhkaavasta tilanteesta, jossa rokotuksen arvioitu hyöty olisi suurempi kuin mahdollinen haitta.
Lue myös: HUSin apulaisylilääkäri on huolissaan koronarokotuskattavuudesta – "Korona ei ole kuin flunssavirus riskiryhmille"
Oma kauppa myyntiin
Paussu ja Niinikoski ovat pitäneet Ranskan Antibesissa pohjoismaisia tuotteita myyvää Nordic Temptations -kauppaa 11 vuoden ajan. Ennen koronaa kaupassa oli myös kahvila ja ravintola, ja Paussu oli vastuussa keittiöstä.
Lue myös: Sarin ja Jarmon kauppa myy Suomi-herkkuja Rivieralla – yksi yllättävä tuote saa ranskalaiset hullaantumaan
Keittiö on yhä hänen valtakuntaansa, mutta kahvila-ravintolaa ei ole – nykyään valmistuu kaupan puolelle myyntiin päivittäin pullaa ja välillä karjalanpiirakkaa ja saaristolaisleipää. Kipujen ja jalkojen nopean väsymisen takia apuna on satulatuoli.
Vuoden ajan pariskunta on yrittänyt myydä kauppaa pois, osittain Paussun sairastumisen takia. Tarkoitus olisi sen jälkeen keksiä jotain uutta tekemistä. 54-vuotiaalla Paussulla kun on eläkkeeseen vielä matkaa.
– Jotain yritysjuttuja keksimme varmaan, koska eihän kukaan ota tällaista töihin, joka tarvitsee huilia välillä. Eihän parin tunnin jälkeen voi sanoa, että tarvitsisi mennä pitkäkseen.