Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen kommentoi rokotejärjestykseen liittyvää keskustelua MTV Uutisille.
Rokotejärjestys on ollut viime päivien aikana kuuma peruna, ja järjestys on herättänyt monenlaisia näkemyksiä.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) on kokoontunut tänään pohtimaan, tarvitseeko alle 70-vuotiaille perusterveille laatia rokotusjärjestystä ja suositaanko jotain tiettyjä ammattiryhmiä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen huomauttaa, että rokotusjärjestystä mietittäessä tulisi ottaa huomioon ensimmäisenä ikä: Mitä vanhempi henkilö on, sitä suurempi riski hänellä on sairastua koronaviruksen aiheuttamaan vakavaan tautiin.
– Tiedämme, että noin 50 vuoden päällä riski sairaalaan joutumiseen on iso, eli todennäköisesti vähän iäkkäämpiä alaspäin tullen voi olla järkevää rokottaa seuraavana, Järvinen pohtii MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kertonut, että hallitus on valmis pohtimaan rokotejärjestystä sen jälkeen, kun riskiryhmäläiset on kaikkialla Suomessa rokotettu.
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen taas kohdentaisi koronarokotteita viipymättä pahimmille tautialueille, jotta esimerkiksi Uudellamaalla riskiryhmät saataisiin rokotettua mahdollisimman nopeasti – siis aiemmin kuin alueilla, joissa koronatilanne on huomattavasti helpompi.
Päivittäiset tartuntamäärät ovat olleet laskussa – joko voidaan huokaista helpotuksesta? Näin infektioylilääkäri Asko Järvinen vastaa.
Järvinen on kollegansa kanssa samoilla linjoilla: Koronarokotteita tulisi jakaa enemmän niille alueille, joissa tauti leviää pahimmin.
– Minusta se olisi perusteltua siksi, että täällä riski saada koronavirusinfektio ja sairastua vakavasti on paljon isompi kuin muualla.
– Koko tämän epidemian aikana täällä HUS-alueella kaksi kolmasosaa kuolemista, kaksi kolmasosaa sairaala- ja tehohoitoa kaipaavista, Järvinen listaa.
Lue myös: Ohisalo rokotusjärjestyksestä: THL:lta tullut viime aikoina ristiriitaisia viestejä
Rokotejärjestykselle maakunnissa kriittinen vastaanotto
Vaasan johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta kertoi MTV Uutisille sunnuntaina, että kohdennetulle rokotejärjestykselle ei ole perusteluja maakuntalähtöisesti.
Jos koronarokotteita alettaisiin kohdentaa pahimmille tautialueille – kuten Uudellemaalle ja Turun seudulle – rokotustahti hidastuisi maakunnissa. Seuraukset voisivat olla maakunnissa dramaattiset.
– Mitä tässä jätettiin sanomatta? No se, että tämä erikoissairaanhoidon sekä kuolleisuuden kasvu kohdistuu jonnekin muualle.
– Ja mikä on se muualle? Ne rokottamattomat henkilöt, jotka tämän uudelleen allokoinnin seurauksena ovat maakunnissa, Kaukoranta muun muassa perusteli mielipidettään MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Lue lisää: Näistä syistä maakunnissa vastustetaan rokotejärjestyksen muuttamista – ylilääkäri latoo tiskiin faktat, jotka ovat jääneet turhan vähälle huomiolle
Kyseinen skenaario voidaan nähdä epäoikeudenmukaisena. Järvinen kuitenkin huomauttaa, että pelkästään se, että HUS-alueella on huomattavasti suurempi riski saada koronatartunta kuin muualla Suomessa, on jo itsessään epäreilu asetelma.
– Kyllä tämä taistelu käytännössä voitetaan tai hävitään isoissa asutuskeskuksissa eli pääkaupunkiseudulla ja alueilla, joissa on enemmän väkeä.
– Tämä nähdään myös kaikkialla muualla maailmalla: Isot väestökeskittymät on niitä, joissa koronavirus on iskenyt pahimmin ja jossa riskit ovat suurimmat. Jos niissä ei saada tauti kuriin, se leviää muualle, Järvinen perustelee näkemystään.
Lue myös: Tutkijat varoittavat: Uusia koronarokotteita saatetaan tarvita jo vuoden sisällä
Juttu jatkuu videon jälkeen.
6:50
Saavatko ylipainoiset rokotteen ennen muita?
Nykyinen rokotusjärjestys on annettu valtioneuvoston asetuksella ja perustuu lääketieteelliseen riskiarvioon.
Tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäiseksi rokotteen saavat terveydenhuollon henkilöstö sekä ikänsä tai sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat.
KRARin puheenjohtaja Ville Peltolan mukaan Suomessa harkitaan ylipainoisten rokottamista ennen muita ryhmiä.
Järvisen mukaan ylipainoisten rokotusten käytännön toteutus on toistaiseksi vielä lastenkengissä – ongelmakohtia, joita tulisi ottaa huomioon, on useita.
– Missä se raja sitten kulkee, ylipainoisten rokottamisessa on hiukan hankalaa, miten se käytännössä järjestettäisiin.
– Varmasti kuitenkin ensimmäinen riskitekijä on ikä, ja sen jälkeen tulevat muut riskitekijät, Järvinen pohtii.
Käytännön toteutus toistaiseksi ontuu
Järvisen mukaan ylipainoinen ihminen sairastuu koronaviruksen vakavaan tautimuotoon ja joutuu tehohoitoon kolme kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen normaalipainoinen henkilö.
Riski koskee Järvisen mukaan etenkin huomattavaa ylipainoa.
– Ihan kaikkia syitä ei tiedetä, mutta ylipaino painaa tietysti keuhkoja, jolloin keuhkot eivät laajene samalla tavalla kuin normaalipainoisella ja se saattaa vaikeuttaa hengittämistä, Järvinen taustoittaa.