Useiden Suomessa tapahtuvien henkirikosten motiivina on mustasukkaisuus, erityisesti, kun teot liittyvät parisuhteen päättymiseen.
Hiljattain on tapahtunut useampia henkirikoksia, joiden motiivina on ollut nimenomaan mustasukkaisuus.
Viime viikolla Kainuun käräjäoikeudessa luettiin murhasyyte miehelle, joka surmasi entisen puolisonsa Paltamossa marraskuussa. Teon motiivina oli mustasukkaisuus.
Myös paljon julkisuutta saaneen Janne Puhakan henkirikoksen taustalla vaikutti myös mustasukkaisuus, koska norjalainen Rolf Nordmo ei hyväksynyt Puhakan uutta suhdetta.
– On äärimmäisen yleistä, että mustasukkaisuus on henkirikoksen motiivina. Se liittyy parisuhteeseen, yleensä parisuhteen päättymiseen, mutta aika monessa tapauksessa taustalla on uhkailua jo parisuhteen aikana ja kenties väkivaltaa, joka sitten kiihtyy henkirikokseen, rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisilaitokselta toteaa Rikospaikassa.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on tutkinut parisuhdetappoja. Tutkimuksen mukaan vuosina 2003–2018 naisiin kohdistuneissa henkirikoksissa peräti puolessa motiivina oli mustasukkaisuus. 30 prosentissa teoista oli mukana suunnitelmallisuutta.
Lue myös: Mustasukkaisuus on luonnollinen tunne, mutta osalla se ottaa vallan – "Kuka tahansa voi joutua väkivaltaiseen ja mustasukkaiseen suhteeseen"
Sairaalloisen mustasukkaiselle ero voi olla maailmanloppu
Rikospaikan Murharyhmässä keskustellaan tänään mustasukkaisuudesta henkirikosten ja muiden väkivaltarikosten motiivina.
– Valtaosassa tapauksista on jotain edeltävää väkivaltaa, mutta esimerkiksi Rolf Nordmon tapauksessa ei ollut sellaista. Tilastojen valossa vainoamisrikosten määrä näyttäisi olevan nousussa. Näkemykseni mukaan se muodostaa riskin, että joku näistä tilanteista kärjistyy vakavampiin väkivaltatekoihin, rikostarkastaja Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo.