Miksi parisuhteessa kriisi iskee juuri lomalla? Erilaiset riitelytavat hyvä tunnistaa – "Ei ole mitään järkeä yrittää ratkoa riitaa, kun..."

Alkoiko loma taas riidalla? Kun oppii ymmärtämään, mistä kumppanin käytös riidan aikana kumpuaa ja miten itseään voi kehittää riitelijänä, ei parisuhteen konfliktitilanteiden tarvitse jäädä kiertämään kehää. Seksuaali- ja parisuhdeterapeutin mukaan suomalaisiin on esimerkiksi iskostunut eräs vahva tunne, joka voi mutkistaa riitatilanteita merkittävästi.

Vaikka monissa parisuhteissa riidoissa voi olla toistuvia kestoteemoja, on yleensä riidan syy merkityksetön, kertoo seksuaali- ja parisuhdeterapeutti Susanna Syld.

Riidoissa kyse on siitä, etteivät tarpeet täyty siinä suhteessa tai sitten suuremmista arvokysymyksistä. Tarpeiden tulisi täyttyä riittävällä tasolla tai ainakin asiasta pitäisi voida puhua, jos ne eivät täyty.

Yksi syy sille, miksi tarpeet eivät täyty, liittyy suomalaisiin pinttyneeseen ajatukseen siitä, etteivät omat tarpeet voikaan täyttyä kaikissa parisuhteissa.

Jätämme paljon pyytämättä ja pidämme tarpeitamme sisällä, koska pidämme pyytämistä anomisena. Useinkaan tarpeemme eivät kuitenkaan ole kovin kummallisia, mutta jos niistä ei puhu, eivät ne voi toteutuakaan.

Omien tarpeiden panttaaminen taas voi olla syy siihen, miksi niin moni päätyy kumppaninsa kanssa riitoihin juuri loma-aikoina.

Kun lomalla on enemmän aikaa yhdessä, omat tarpeet aktivoituvat mielessä ja nousevat herkemmin keskusteluissa esille. Moni pari on arjessa kaukana toisistaan tunneyhteydellisesti ja loman alettua sitten pantatut tarpeet ja tunteet räjähtelevät käsiin.

Sen huomaa vastaanotolla, että parit käyvät kesäisin paljon terapiassa ja syksyllä taas tulee eropiikki.

Huutaja, mököttäjä vai rakentava keskustelija?

Yksi tapa, jolla ihmiset kohtaavat riitatilanteita, on välttely.

Silloin ihminen on puhumatta tai poistuu tilanteesta kokonaan. Sitten voi olla niin, että pystyy hetken aikaa olemaan tilanteessa, mutta kun huomaa, että tunteet lähtevät kuumenemaan, pakenee paikalta tai lopettaa puhumisen.

Se on eräänlainen suojatapa, ettei keskustele tai lähde riitaan mukaan. Mykkäkoulun pitäjät välttelevät joko toisen osapuolen sanomisia tai sitten omia tunteita, koska ne aiheuttavat itsessä niin suurta pelkoa, että ennemmin jättää tuntematta ja sanomatta mitään.

Toisilla riitely taas aktivoi nopeasti voimakkaita tunnereaktioita.

Silloin ihminen usein huutaa ja tavarat lentelevät. Haukkuminen tai toisen solvaaminen liittyy myös voimakkaaseen tunnereaktioon. Ihminen on ehkä tottunut satuttamaan takaisin, kun itseä satutetaan.

Se, miksi tunteet roihahtavat herkästi parisuhteen riitatilanteissa, johtuu siitä, että kumppani on ikään kuin peili, joka osuu ihmisessä sellaisiin tunteisiin ja toimintatapoihin, joihin kukaan muu ei ole aiemmin osunut.

Nämä voivat olla riskitilanteita myös lähisuhdeväkivallalle. 

Sitten on myös heitä, jotka osaavat keskustella riidoissa rakentavasti ja kykenevät kommunikoimaan omia tuntemuksiaan.

Vaikka tunteet nousevat, niitä pystyy säätelemään ja palamaan tietoisuuden ikkunaan, jossa kykenee vuorovaikutukseen toisen ihmisen kanssa.

Riitelytavat juontavat lapsuuteen

Monilla ihmisillä riitelytavat juontavat juurensa lapsuudesta. 

Joko vanhempien riidoista tai sitten riidoista, joita itsellään on ollut vanhempien kanssa. On voinut nähdä voimakasta riitelyä tai riidoista on seurannut jotain kurjaa.

Kun parisuhteessa tulee riitatilanne, samat tunteet aktivoituvat kuin lapsuudessa ja lapsihan ei ymmärrä riitelyä vaan pelkää.

Lapsuuden lisäksi erilaisia tapoja riidellä on voinut tarttua mukaan aikaisemmista parisuhteista.

Jos esimerkiksi aiemmassa suhteessa ei ole ollut lupa näyttää tunteita ollenkaan, voi se johtaa ajattelemaan, että seuraavassa suhteessa pitäisi saada näyttää kaikki tunteet ja riidoista voi tulla haastavampia.

Lapsuuden kokemukset eivät oikeuta huonoon käytökseen

Jos tunnistaa, että tietyt asiat omassa käytöksessä juontavat juurensa lapsuudesta, voi asian sanoittaa kumppanilleen, mutta seuraava askel on ottaa vastuu omasta käytöksestään. 

Oman käytöksen sanoittaminen voi lisätä kumppanin ymmärrystä siitä, että ikävä käytös riidan aikana on lähtöisin historiasta, eikä kerro yhteisestä suhteesta ja meneillään olleesta riidasta, Syld sanoo.

Syldin mukaan omaa käytöstään riitojen aikana voi lähdetä purkamaan paperille, mikä voi auttaa tietoisesti muuttamaan riitelyä keskustelevampaan suuntaan.

Kun riitatilanteen purkaa paperille, voi huomata, mikä kumppanin käytöksessä tai sanoissa aktivoi itsessään esimerkiksi huutamisen päälle. Monille riitely on niin pelottava kokemus, ettei omia käytöstapojaan edes tiedosta ja tunnista ennen kuin asiaa lähtee kirjaamaan ylös.

Seuraavan kerran, kun huomaa tunnetilan nousevan, voi sanoittaa sen kumppanilleen ja pyytää pientä aikalisää.

Syld muistuttaa kuitenkin, että ennen kuin kumpikaan poistuu riitatilanteesta, pitää toiselle kertoa ääneen, että poistuu ja käy rauhoittumassa, mutta lupaa palata keskustelemaan, kun molemmat ovat rauhoittuneet.

Oman tunnetilan laskeminen on molempien vastuulla.

Ei ole mitään järkeä yrittää ratkoa riitaa, kun tunnetila on hirveän voimakas, vaan molempien on päästävä sietoikkunaan eli rauhalliseen tilaan, jossa mieli toimii ja pystyy ratkaisemaan asioita. Niin kauan, kun mieli on kierroksilla tai tekisi mieli huutaa tai mököttää, ei vuorovaikutus toimi.

Syyllisyys on suomalaisilla syvälle iskostunut, ja se mutkistaa riitoja

Syldin mukaan suomalaisissa elää vahvana syyllisyyden kokemus, mikä mutkistaa parisuhteiden riitatilanteita.

Harvalla meistä on kokemusta siitä, että kun lapsena teimme väärin, niin vanhemmat olisivat keskustelleet kanssamme vaan olemme tottuneet rangaistuskeskeiseen kulttuuriin.

Tästä syystä riidoissa ihminen herkästi ajattelee, että kaikki on jotenkin omaa syytä ja kun riita sitten osuu syyllisyyden tunteeseen ja se syyllisyydenkippo on jo valmiiksi monilla todella täynnä, loukkaavat toisen sanomiset nopeasti ja aiheuttavat voimakasta syyllisyyden tunnetta. 

Lapsuudessa ja kasvussa opittu syyllisyys johtaa herkästi konfliktien pelkoon ja pelkoon siitä, että rakas ihminen joko hylkää tai rankaisee riidan seurauksena, Syld kertoo.

Ne pelot ovat harvoin loogisia. Parisuhde voi olla todella turvallinen, mutta koska riita aktivoi samat tunnetilat kuin lapsuudessa, aiheuttaa se voimakasta pelkoa.

Vihaan kannattaa tutustua

Toinen riitoja mutkistava tunne on viha.

Usein ihmiset eivät koe missään muualla samanlaista vihan tunnetta kuin parisuhteessa, koska kyseessä on itselleen kaikista läheisin ihminen.

Suurimmalle osalle vihan tunne on todella vaikea käsitellä, koska se on niin pelottava, ettei sitä tunnetta siedä itsellään.

Syld kehottaa kuitenkin tarkastelemaan vihaansa ja pohtimaan, miksi kumppanin sanat tai teot saavat aikaan niin voimakasta suuttumusta itsessä.

Kun viha tulee reaktiona, ei ihmisellä ole hallintaa omaan käyttäytymiseensä, mutta kun ihminen ymmärtää, mistä viha kumpuaa, on tunne helpompi saada hallintaan. 

Kun huomaa vihan nousevan, voi todeta olevansa vihainen ja siirtyä hetkeksi hengittelemään tai mennä vaikka ulos huutamaan metsään.

Syld muistuttaa, että vaikka vihan tunne on monelle vaikea, on se silti tärkeä tunne, joka kertoo siitä, että omat rajat tulevat täyteen tai toinen on satuttanut johonkin erityisen kipeään paikkaan.

Viha on usein suojatunne, jonka takana on muita tunteita, kuten pelkoa, syyllisyyttä ja häpeää. Näitä vihan suojelemia tunteita olisi tärkeä sanoittaa suhteessa, jotta niille saa empatiaa ja ymmärrystä. Sitä tarvitsemme myös riitojen aikana.

Katso myös video: Mitä paripsykoterapeutti sanoo erolla uhkailusta ja mököttämisestä riidan aikana?

Mitä parisuhdepsykoterapeutti sanoo erolla uhkailusta ja mököttämisestä? 1:17
Mehiläisen pari- ja perhepsykoterapeutti Nona Avellán vastaa.

Lue myös:

    Uusimmat