Jokainen ihminen tuntee joskus mustasukkaisuutta. Siinä missä kumppani voi olla mustasukkainen poikaystävänsä menemisistä, myös esimerkiksi isä voi tuntea mustasukkaisuutta äidin ja tyttären välisestä suhteesta.

Mustasukkaisuuden laukaisee usein ulkopuoliseksi jäämisen tunne.

– Kolmiotilanteita, joissa mustasukkaisuus aktivoituu, voi olla lukematon määrä, perhe- ja paripsykoterapiakouluttaja Pirjo Tuhkasaari kuvaa.

Terveeseen mustasukkaisuuteen voi kuulua levottomuuden tunteita, hämmynnestä ja mielipahaa, jos esimerkiksi puoliso puhuu entisistä kumppaneistaan tai kehuu muiden, kuten vaikkapa julkisuuden henkilöiden ulkonäköä. Tunne on kuitenkin vain ohimenevä.

Terve mustasukkaisuus on Tuhkasaaren mukaan sellaista, jonka tunnistaa omassa itsessä. Silloin pystyy itse käsittelemään mihin mustasukkaisuus oikein liittyy. Koska tunnetta osaa käsitellä, siitä myös yrittää vapautua.

– Sairaalloista mustasukkaisuus on silloin, kun tunne värittää koko ihmisen kokemistapaa ja alkaa vääristää todellisuutta, Tuhkasaari kuvaa.

Tai silloin, kun mustasukkaisuus saa toiminnan muotoja; kontrollia ja toisen elämän rajoittamista.

Sairaalloinen mustasukkaisuus voi sisältää...

– Pyrkimystä kontrolloida toista
– Vakoilemista
– Todisteiden ja vihjeiden etsimistä
– Syyttelyä
– Raivoamista
– Haukkumista, huorittelua
– Kostonhimoa
– Henkistä väkivaltaa
– Fyysistä väkivaltaa

Näiden edellä mainittujen tekojen tekemisestä ei tule syyllisyydentuntoa. Mustasukkaisuus ei myöskään perustu todellisiin uhkiin.

– Tunne voi olla myös niin voimakas, että sen aikaansaama ahdistus valtaa mielen tavalla, jolloin ei kykene ajattelemaan asioita muuta kuin oman itsensä ja oman turvallisuutensa kannalta. Silloin elämä alkaa kapeutua liiallisella tavalla.

Tuhkasaari esittää, että eräs parisuhteen mustasukkaisuuden taustalla oleva tekijä on mustasukkaisen oma – joko tietoinen tai tiedostamaton – kiinnostus jostain ”toisesta”. Mustasukkaisella itsellään on ollut lukuisia ”toisia”, joiden suhteen oikeastaan puoliso voisi olla mustasukkainen.

– Mustasukkaisuus on sairasta, kun se vääristää todellisuutta ja ihminen kokee menettävänsä oman elämänsä hallinnan ja sen sijaan alkaa hallita toisia, Tuhkasaari summaa.

– Parisuhteessa voi joskus käydä myös niin, että hän, joka ilmaisee mustasukkaisuuden, ei olekaan se kaikkein mustasukkaisin, vaan kyse onkin toisen puolison mustasukkaisuudesta.

Oletko jatkuvasti huolissasi?

Psykologi ja parisuhdeterapeutti Keijo Markova Väestöliitosta kuvailee mustasukkaisuuden toimivan kuin hälytyskeskus – jos hälytyskellot soivat korvien välissä alituiseen ilman kunnollisia taukoja, se on merkki siitä, ettei ihmisellä turvallista oloa missään vaiheessa elämäänsä.

– Silloin voi kysyä itseltään, onko ok, että olen aina mustasukkainen? Vai onko kyse silloin yksilön omasta herkkyydestä olla aina vähän huolissaan? Markova kysyy.

– Sanotaan näin, että ihmiset ovat erilaisia: jotkut ovat ääripäässä jatkuvasti huolissaan syystä tai toisesta, toiset taas ovat enemmän turvallisia omassa elämässään.

Mustasukkaisuus nostaa päätään kun koemme parisuhteemme uhatuksi ja pelkäämme kumppanin menetystä.

Ihminen, joka on koko ajan huolissaan, voi olla myös huolissaan siitä, onko kumppani olemassa juuri minua varten.

Silloin ihmisellä on epävarma olo, vaikka tekisi mitä.

– Se on kuin levy: oma Huoli ja ahdistus -niminen levy pyörii koko ajan päässä. Kun tällainen levy soi taukoamatta, on aivan sama mitä toinen tekee, Markova kuvailee.

– Tekisi toinen mitä tahansa, vaikkapa seisoisi päälaellaan, hän ei kuitenkaan voi sulkea päässäni soivaa ahdistushälytystä pois päältä.

Silloin kyse ei olekaan siitä, että suhteessa olisi jotain vialla tai uhat olisivat todellisia, vaan ongelma kumpuaa kumppanin mielensisäisestä maailmasta, jossa vainoharhat ja pelot saavat yliotteen.

– Pitää miettiä, johtuuko mustasukkaisuus parisuhteessa tapahtuvista ilmiöistä, joihin molemmat vaikuttavat, vai onko kyse siitä, että mustasukkaisuus on omassa mielen sisäisessä maailmassa oleva asia, johon toinen ei voi itse asiassa vaikuttaa? Markova toteaa.

Sairaalloisen mustasukkaisuuden hoitaminen voi vaatia pitkäaikaista terapiaa.

Katso myös: Riitatilanteet parisuhteessa

Lue lisää Väestöliiton sivuilta.