Muovin kierrätykseen sorvataan Suomessa kiivaasti uusia ratkaisuja. Ala on isossa murroksessa, sillä sääntely kiristyy ja samaan aikaan Aasian maat ovat alkaneet rajoittaa muovijätteen tuontia muualta.
Kotitalouksissa muovipakkausten lajittelu on tullut viime vuosina tutuksi, ja kierrätysmäärät ovat kasvaneet siitä lähtien kun kuluttajamuovia alettiin kerätä vuonna 2016.
Tehostamisen varaa on kuitenkin vielä reippaasti. Kuluttajamuovista kierrätykseen päätyy vasta vajaa kolmasosa, kun kaksi kolmannesta poltetaan energiakäyttöön.
Paineita kierrätykseen lisää EU-lainsäädäntö, jonka mukaan vuonna 2025 puolet muovipakkauksista on kierrätettävä.
– EU pyrkii puuttumaan myös siihen, että materiaali josta muovit valmistetaan olisi kierrätyskelpoista jo alusta lähtien, sanoo ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Muoviteollisuudessa yritetäänkin kääntää kehitystä muovin poltosta yhä enemmän kierrätyksen suuntaan.
– Koko Euroopan muoviteollisuus näkee, että energiahyötykäyttö on hyvää, mutta se on väliaikainen ratkaisu, sanoo Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.
Kierrätys on useimmiten muovin polttoa ympäristöystävällisempi ratkaisu, sillä poltossa vapautuu haitallisia päästöjä eikä raaka-ainetta saada uusiokäyttöön.
Kaatopaikoille ei muovia ole Suomessa saanut käytännössä viedä vuoden 2016 jälkeen.
Kaikki kuluttajien keräämät muovipakkaukset käsitellään Fortumin Riihimäen muovijalostamolla, ja niistä valmistetaan raaka-ainetta kotimaan teollisuuden käyttöön. Kierrätysmuovista valmistetaan muun muassa ämpäreitä, siivousvälineitä, kasseja, pulloja ja putkia.
Jäteralli Aasiaan yllätti myös ympäristöministeriössä
Viime vuosina muovijätteestä on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe, kun merten roskaantuminen ja länsimaiden jäteralli Aasian maihin on noussut otsikoihin.
Vaikka kaikki suomalaisten kotitalouksien keräämä muovi käsitellään kotimaassa, teollisuuden muovijätettä on viety myös Suomesta tuhansia tonneja EU:n ulkopuolelle.
Muovia viedään Malesiaan
– Tullin tilastojen mukaan vuonna 2018 EU:n ulkopuolelle vietiin Suomesta noin 5 000 tonnia muovijätettä. Noin kolmannes tästä vietiin Malesiaan, kun Kiinan osuus oli noin 16 prosenttia.
– Muoviteollisuuden mukaan kuluttajamuovia ei viedä ulkomaille jätteenä käytännössä juuri lainkaan, vaan kyse on teollisuuden muovijätteestä.
– Viime vuosina vientimäärät ovat olleet laskusuunnassa. Taustalla on se, että Aasian maista muun muassa Kiina on vastikään päättänyt, ettei se enää ota länsimaista tuotavaa muovijätettä vastaan.
– Vienti Malesiaan on kasvanut samaan aikaan kun Kiinaan vietävät määrät ovat laskeneet. Vielä vuonna 2016 Malesiaan vietiin Suomesta 20 tonnia jätettä, kun kaksi vuotta myöhemmin määrä oli paisunut 1 700 tonniin.
– Kiinaan muovijätettä vietiin vuonna 2016 kaikkiaan 2 300 tonnia, kun kaksi vuotta myöhemmin määrä oli pudonnut 800 tonniin.
Vientiä sääntelee EU:n jätteensiirtoasetus, ja Suomen osalta valvova viranomainen on Suomen ympäristökeskus (Syke).
– Määrät ovat Suomesta aika pieniä kun vertaa Euroopan muihin maihin, sanoo Syken ylitarkastaja Hannele Nikander.
Nikanderin mukaan viejäyrityksellä on vastuu siitä, että jäte käsitellään asianmukaisella tavalla.
Vastuussa olevaa yritystä ei ole kuitenkaan aina helppo jäljittää. Julkisuuteen on tullut toistuvasti tapauksia, joissa länsimaista muovijätettä on päätynyt laittomille kaatopaikoille ja roskaamaan merenrantoja.
Muoviteollisuuden Kärhän mukaan muovijätteen vientiä selittää ennen muuta se, että tietyille muoveille ei ole Suomessa jalostajia tai riittävästi kapasiteettia.
– Olemme aina olleet sitä vientiä vastaan. Ne (muovijätteet) pitäisi käsitellä asianmukaisesti Suomessa, Kärhä sanoo.
Teollisuusmuovien kierrätykseen lisää tehoja
Aasian maiden linjamuutos yhdessä kiristyvän EU-sääntelyn kanssa on pakottanut muoviteollisuutta uusiutumaan. Murrosta kuvastaa vaikkapa se, että torstaina Lassila & Tikanoja avasi Merikarvialla Satakunnassa sijaitsevaan muovinkierrätyslaitokseen uuden linjaston, jossa pystytään kierrättämään entistä paremmin haastavia teollisuusmuoveja.
– Uskon, että se (Aasian maiden päätös) varmasti edesauttaa Suomenkin tasolla tällaisten investointipäätösten tekemistä, sanoo Lassila & Tikanojan toimialajohtaja Petri Salermo.