"Monenko muun elämä pitää mennä lopullisesti pilalle, että tajuatte?" – MTV:n lukijoilta selvä viesti koulukiusaamisesta

2:54
Näin julkisuudesta tutut henkilöt ovat ottaneet kantaa koulukiusaamiseen. Katso video.

Viime päivinä keskustelu koulukiusaamisesta on käynyt kuumana. MTV Uutiset kysyi lukijoiden omakohtaisia kokemuksia koulukiusaamisesta. Pahimmillaan kiusaaminen on saanut yrittämään itsemurhaa. 

Vantaalaisessa koulussa sattunut pahoinpitely nosti asian jälleen esille. Vantaan Kytöpuiston koulussa sattunut pahoinpitely on saanut paljon julkisuutta raakuutensa vuoksi.

Joukko ala-asteikäisiä pahoinpiteli ja kuristi 11 -vuotiasta poikaa niin, että hän meni lopulta tajuttomaksi. Yksi kiusaajista kuvasi pahoinpitelyn videolle ja tämän jälkeen se laitettiin sosiaaliseen mediaan.

Kiusatun pojan isosisko kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että kiusaaminen oli ollut koululla tiedossa. Siskon mukaan myös pojan isä oli käynyt koululla useaan otteeseen puhumassa kiusaamisesta.

Asia on herättänyt paljon tunteita ja Kytöpuiston koulun rehtori on joutunut ankaran ryöpytyksen kohteeksi sosiaalisessa mediassa.

Onko koulukiusaaminen muuttumassa kouluväkivallaksi?

Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoo, että Vantaalla sattunut pahoinpitely on äärimmäisen poikkeuksellinen.

Poliisihallituksen tilastojen mukaan etenkin alle 15 -vuotiaiden ikäryhmässä tehdyt ilmoitukset pahoinpitelyrikoksista ovat yleistyneet. Viime vuonna luvut ovat karua luettavaa, sillä koko 2020 -luvulla luvut eivät ole olleet yhtä korkeita.

Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli yli 2 000 alle 15 -vuotiaiden pahoinpitelyrikosta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että samana vuonna 15, 16 ja 17 -vuotiaiden ryhmät ylsivät 500 ilmoitettuun tapaukseen tai hieman yli.

Asian on pannut merkille myös yksi lukijoista.

– Milloin alatte puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä, eli kouluväkivallasta? Milloin lopetatte puhumisen ja teette asioille jotain? Monenko elämä pitää mennä lopullisesti pilalle, että tajuatte, kysyy entinen koulukiusattu. 

Osa vanhemmista kokee, ettei koulu tue tai puutu asiaan riittävästi

Keskustelua lukijoissa kirvoittaa myös se, että mikä asia on koulun vastuulla ja mikä vanhempien. Ideaalitilanteessa molemmat tahot puhaltanee yhteen hiileen, mutta välillä saattaa hiilloksessa liekki leimahtaa.

– Omaa lastani kiusattiin koulussa ja lukuisista yhteydenotoistani huolimatta koulu ei reagoinut kiusaamiseen kuin vasta silloin, kun lapsi jätti menemättä kouluun. Kotoa lapsi lähti aina kouluun. Järkytykseni oli suuri, kun selvisi, että lapsi ei ole käynyt kiusaamisen vuoksi koulussa miltei kuukauteen, lukija kertoo.

Vanhempi kertoo, että koulu ei ollut kuukauteen laittanut poissaolomerkintöjä Wilmaan.

– Tämän selvittyä vararehtori teki lastensuojeluilmoituksen ja selitti minulle, että tämä kuulostaa selittelyltä, mutta kaikilla opettajilla ei ole Wilma-järjestelmään tunnuksia. Yritin myös saada yhteyttä lapseni koulukiusaajien vanhempiin, mutta koulu ei yhteystietoja antanut, eikä yhteistapaamista sovittu, lukija jatkaa.

Paljon puhutaan myös siitä, että tulisoiko kiusaajan vaihtaa koulua. Tällä hetkellä usein kiusattu on se, joka koulua vaihtaa.

Välillä kouluvaihdos tapahtuu nuoren omasta tahdosta, kun halutaan aloittaa puhtaalta pöydältä. Joskus muuta ratkaisua ei löydetä, kun tilannetta ei saada loppumaan.

– Miksi aina kiusaamistapauksissa kiusattu ikään kuin lisärangaistuksena joutuu vaihtamaan koulua? Miksei kiusaaja tai kiusaajia voisi passittaa eri kouluun? Kiusaajathan kokevat voittavansa, kun kiusattu "häädetään" koulusta, yksi lukija sanoo.

"Yritin itsemurhaa"

Kiusata voi valitettavasti mistä vain. Tämä käy ilmi ihmisten kommenteista MTV Uutisten Instagramissa. Kysyimme, onko sinua ikinä kiusattu ja millaisissa tilanteissa näin on käynyt. Vastauksia tuli noin 1 600.

Luvut puhuvat karua kieltään. Yli 72 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että ovat joutuneet kiusatuksi.

Yksi yleisin kiusaamisen syy, joka nousi vastauksissa esiin oli pilkkaaminen ulkonäöstä.

– Ala-astella haukuttiin läskiksi, haukuttiin vaatteet, kaikki mitä tein. En tiedä miksi, kertoo lukija.

– Aknen takia haukuttiin, läheteltiin somessa viestejä, että minun tulisi tappaa itseni, kertoo toinen.

– Ulkonäön vuoksi kiusattiin koulussa. Kohdeltiin kuin ilmaa, kukaan ei edes katsonut minuun päin, muistelee kolmas.

Myös fyysistä väkivaltaa on moni joutunut kokemaan. On tönitty ja revitty niin, että ulkovaatteet hajoavat. On lyöty ja nälvitty.  Lallateltu pilkkalauluja. Jopa elämän tragedioita on käytetty ivan aseina.

– Isäni kuoli ja minulle tuli ahdistuskohtauksia. Olin ihan raunioina ja siksi minua kiusattiin, olin kai helppo kohde, avautuu yksi.

Vastauksissa toistuu se valitettava seikka, että mielikuvituksella ei ole rajaa, kun mietitään miten toista voi loukata. Mikä surullisinta, kiusaaminen jättää monelle ikuiset arvet. Osa pääsee yli ajan kanssa, toiset kuulevat pilkkalaulut korvissaan aina, kun ohittavat koulurakennuksen. Joidenkin itsetunto on tuhottu pysyvästi, jotkut yrittävät jopa itsemurhaa.

– Jätti pieneen tyttöön ikuiset arvet. Haukkuivat minua rumaksi ja ällöttäväksi ja edelleen itsetuntoni on surkea.

– Henkistä väkivaltaa, kuiskuttelua ja tuijottamista koulussa ja harrastuksissa. Yritin itsemurhaa, koska tunsin itseni alempiarvoiseksi, myöntää eräs lukija.

Milloin lapsi on kyllin vanha ymmärtämään tekojensa seuraukset?

Rikosoikeudellinen vastuu on Suomessa 15 vuotta.  Alle 15 -vuotias on siis syyntakeeton. Syyntakeettomuus tarkoittaa sitä, että rikoksentekijän katsotaan toimineen "ymmärrystä vailla ja täten on rangaistusvastuusta vapaa.

MTV Uutisten lukija näkee ristiriidan ikäjaottelussa.

– Rikosoikeudellinen vastuu on 15 vuotta. Miksi sitten 12 -vuotiaan mielipiteellä on niin iso painoarvo lastensuojelussa sekä oikeudessa, jos vasta 15 -vuotias on kypsä ottamaan vastuun teoistaan ja sanomisistaan?

Suomessa 12 -vuotiaan nuoren mielipidettä on kuultava häntä koskevissa virallisissa asioissa. Tällaisia ovat muun muassa lastensuojeluasiat. Esimerkiksi vanhempien erotessa nuori saa kertoa, kumman vanhemman luona haluaisi asua.

– Näen ongelmana, että nykyiset lait mahdollistavat ns. "vapaan kasvatuksen ja vallan lapsille". Opettajat ja vanhemmat eivät saa pitää kovempaa kuria tai ovat itse syytettynä rikoksista. Paljon puhutaan lapsen oikeuksista. Missä ovat vanhemman oikeudet, tivaa lukija.

"Ole vahva. Älä taivu muiden tahtoon"

Entä mitä  MTV Uutisten lukijat haluisivat sanoa ihmiselle, jota kiusataan? Myös tätä kysyimme Instagramissa.

Moni näki ratkaisuksi puhumisen. Kun kiusataan, tärkeintä olisi, ettei kukaan jää asian kanssa yksin. Lapsen ja nuoren tulisi aina kertoa aikuiselle kiusaamisesta.

– Ole rohkea. Meitä on muitakin. Pyydetään yhdessä apua, kirjottaa yksi.

– Ole vahva. Älä taivu muiden tahtoon. Joskus olet jotain enemmän kuin he, tsemppaa toinen.

Viestit ovat koskettavia ja monesta huokuu omakohtainen kokemus kiusaamisesta. Ehkä jollain surullisella tavalla myös se antaa voimaa, ettei ole kokemustensa kanssa yksin.

Viimeinen tsemppiviesti kiteyttää kaiken oleellisen.

– Olet täydellinen juuri tuollaisena.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja