Vaikka koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta on keskusteltu runsaasti viime vuosina, koulukiusaamista ei ole saatu kitkettyä. Osattomuuden tunne saa lapsen kiusaamaan muita koulussa, tutkija Lotta Virrankari Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi STT:lle.
– Kiusaaja saattaa ryhtyä kiusaamaan muita, koska hän yrittää ylläpitää tai parantaa omaa sosiaalista asemaansa, Virrankari kertoo.
Lue myös: Annaa kiusattiin läpi peruskoulun – vakava kiusaaminen jätti syvät arvet ja pakotti jättämään koulun kesken: "Haudoin itsemurhaa 13-vuotiaana ja itkin itseni uneen"
Virrankari on mukana koulukiusaamista käsittelevässä tutkimuksessa, joka käyttää aineistona viime vuoden kouluterveyskyselyn tuloksia. Kyselyn tulos osoittaa, että sekä koulukiusattujen että -kiusaajien osallisuuden kokemus on matalampi kuin niillä, jotka eivät lainkaan kiusaa tai joudu kiusatuksi.
Osallisuuden kokemus kertoo muun muassa siitä, kokeeko nuori, että hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa tai onko heidän tekemisillään merkitystä. Kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaat, lukiolaiset ja ammattioppilaitosten oppilaat.
Vaikka tutkimuksessa ei tutkittu kiusaamisen ja osallisuuden välistä syy-seuraussuhdetta, aiempiin tutkimuksiin perustuen sekä kiusattujen että kiusaajien osallisuuden lisääminen voisi olla keino vähentää koulukiusaamista. Konkreettisena esimerkkinä Virrankari mainitsee maksuttomat tai edulliset harrastukset.
– Silloin ei synny kokemusta, että jäisi porukan ulkopuolelle ja saataisiin keinoja, joilla osallisuutta ja yhteisöön kuulumista voitaisiin vahvistaa.
Tutkimusta toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Sokra-koordinaatiohanke. Tutkimus tukee Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman toteutusta. Virrankarin mukaan tutkimuksen tarkka julkaisuajankohta ei ole vielä tiedossa.