Anna on tehnyt jo yli vuoden ajan kaikkensa, jotta hänen kuudesluokkalaisen poikansa kiusaaminen loppuisi – kiusaajan sijaan kiusatut joutuvat väistymään

Anna* kertoo, että hänen alakouluikäisen pojan kiusaamista on kestänyt nyt jo yli vuoden, eikä kiusaajaa ole saatu kuriin. Sen sijaan kiusatut ovat joutuneet väistymään ja jopa muuttamaan. Apulaisprofessori Niina Mäntylä toivoo, että lakia muutettaisiin, jotta koulukiusaamiseen puuttuminen selkeytyisi.   

Annan mukaan hänen kuudesluokkalaisen pojan kiusaaminen alkoi vuosi sitten. Kiusaaminen ei ollut ainoastaan sanallista, vaan se sisälsi myös potkuja, lyöntejä ja raapimista. Eräänä päivänä äiti kuuli, että poika oli saanut suihkutettavaa dödöä silmilleen.

Kaltoinkohtelun syy on perheelle mysteeri.

– En tiedä, miksi poikani joutui kiusaamisen kohteeksi. Johtuiko se siitä, että olimme vasta muuttaneet tänne?  

Miksi koulu ei saa kiusaajaa kuriin?  

Kiusaaja vaihtui, mutta kiusaaminen jatkui. Nyt edellistä epävarmempaa arkea on ollut viime syksystä asti. Äidin mukaan kiusaaminen on viikoittaista, toisinaan sitä tapahtuu joka päivä.

Kiusaajia on äidin mukaan yksi.  

– Kiusaaja on tullut niin raivopäänä poikani kimppuun, että muu luokka on joutunut tekemään suojaringin lapseni ympärille. Erään kerran hän puristi poikani niskaan taulusienen vedet.  

Katso myös aiemmin tehty uutisjuttu kiusaamisesta: 13-vuotiaan pojan kimppuun käytiin kesken koulumatkan. Koulun toimintaan pettynyt äiti kertoo kiusaamisesta. Juttu jatkuu videon jälkeen...

4:07

Annan poika ei ole ainoa kiusattu. MTV Uutiset on haastatellut myös toista perheenäitiä, joka kertoo samassa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Se tekee Annan mielestä tilanteesta entistä absurdimman. Miksi koulu ei saa kuriin kiusaajaa?

– Tiedän, että koulu on ollut koko ajan tietoinen siitä, miten pahoja ongelmat ovat olleet. Moni muukin perhe on tästä kärsinyt ja osa jopa muuttanut sen vuoksi.

MTV Uutiset on nähnyt viestejä ja dokumentteja, jotka vahvistavat kiusaamista tapahtuvan.  

Koulut puuttuvat kiusaamiseen eri tavoin

Viimeisen vuoden aikana äiti on ottanut usean kerran yhteyttä kouluun. Myös yhteisiä palavereja on pidetty kiusaamisen takia. Keskusteluista huolimatta äiti on pettynyt koulun panokseen. 

Suomen lain mukaan jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Käytäntö on kuitenkin lakiakin mutkikkaampaa, minkä myös Annan perheen tapaus osoittaa.   

Koska koulu itse päättää suunnitelman kiusaamisen ehkäisemiseksi, eikä valvontaa ole, kiusaamisasioiden selvittely on usein pitkä prosessi ja vastuu kaatuu joissakin tapauksissa huoltajien harteille.  

Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylän mukaan koulut onnistuvatkin kiusaamiseen kitkemisessä hyvin eri tavoin.

– On kouluja ja kuntia, joissa tilanteisiin puututaan hyvin, mutta on myös sellaisia paikkoja, missä kiusaamista on lähdetty ratkaisemaan passiivisemmin. Vaihtelevat käytännöt ovat seurausta siitä, että tämänhetkinen lainsäädäntö ei anna selkeitä raameja, miten ja kuka puuttuu kiusaamiseen.

Katso pysähdyttävät kuvat: "Jotta yksikään kiusattu ei enää koskaan jäisi yksin" Näin MTV Uutisten lukijat muistivat Koskelan uhria. Juttu jatkuu kuvakoosteen jälkeen...

2:10

Valvonta ei kitkenyt kiusaamista 

Useiden keskustelujen jälkeen koulu lisäsi valvontaa kiusaamisen ehkäisemiseksi. Myös lasten koulureittiä on muutettu sen mukaan, että he eivät kohtaisi koulumatkoilla.

Annan mukaan toimista ei kuitenkaan ole ollut merkittävää hyötyä, sillä kiusaaminen on jatkunut valvovan silmän välttäessä.

– Olin tyrmistynyt, kun koulusta laitettiin viestiä, että sopiiko minulle, jos minun poikani ei enää tulisi kouluun ja että opettaisin häntä kotona loppukevään.  

Näin koulut voivat puuttua kiusaamiseen 

  • Koulun puuttumiskeinot rangaistusten osalta on säädetty laissa   
  • Kasvatuskeskustelu on lain mukaan lievin ja ensisijainen puuttumiskeino 
  • Lisäksi käytössä ovat jälki-istunto sekä kurinpitorangaistukset: kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen  
  • Rehtori voi antaa varoituksen, mutta ei voi yksin päättää oppilaan erottamisesta. Siitä syystä erottamispäätös voi viedä viikkoja
  • Opettaja tai rehtori voi poistaa oppilaan luokasta ja opetus voidaan evätä jäljellä olevan koulupäivän ajaksi   
  • Opetusalan Ammattijärjestö OAJn mukaan puuttumiskeinot ovat puutteelliset. Liitto toivoo muun muassa kouluille laajempaa oikeutta erottaa oppilas määräaikaisesti sekä opettajamitoitusta turvaamaan työrauha ja pienet ryhmäkoot 

Mäntylän mukaan huoltajat ratkaisevat toisinaan kiusaamistilanteet siirtämällä kiusatun kotiopetukseen tai toiseen kouluun. Usein nämä ovat tapauksia, jossa kiusaaminen on edennyt pitkälle ja sillä pelätään olevan pidempiaikaisia vaikutuksia kiusattuun.   

Tärkeintä kiusaamistapauksissa olisikin tarpeeksi varhainen puuttuminen. Näin järeämpiä keinoja ei tarvitsisi parhaimmassa tapauksessa ottaa käyttöön ollenkaan. 

– Kiusaamisesta voi olla merkkejä usein jo ensimmäisillä luokilla. On äärimmäisen tärkeää, että kiusaamiseen puututaan heti varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksissamme on näkynyt koulujen passiivisuutta ja yksi haaste on, että vastuuta jäädään pallottelemaan eri viranomaistahojen välille.    

Mikä on lastensuojelun rooli?

Kun Anna huomasi, että koulu ei saa konflikteja kuriin, hän teki kiusaajasta lastensuojeluilmoituksen.  

Nyt ilmoituksia on kertynyt jo kaksi. Lisäksi hän on tehnyt poikansa pahoinpitelystä rikosilmoituksen poliisille. Rikosilmoitus ei ole edennyt. 

Poliisilla ei ole juurikaan keinoja puuttua alaikäisen tekemään kiusaamiseen, vaikka rikoksen tunnusmerkistö täyttyisi, sillä alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Pahoinpitelyksi eskaloituneesta kiusaamisesta tehty rikosilmoitus päätyy lastensuojelun tietoon. Mäntylän mukaan lastensuojelun rooli kiusaamistapauksessa on epäselvä.

– Tutkimuksissamme on tullut esiin, että lastensuojelun rooli kiusaamistapauksissa on jäänyt epäselväksi. Olisi hyvä terävöittää lainsäädännöllä eri viranomaistahojen välisiä vastuita. 

– Joissakin kunnissa sosiaalitoimi, poliisi ja koulu on tehnyt yhteistyötä ja järjestänyt keskusteluja, josta on ollut hyötyä, Mäntylä jatkaa.  

Kiusaajan eristäminen voi olla huono ratkaisu

Myöhemmin koulu suostui äidin pyyntöön ja siirsi kiusaajan toiseen tilaan. Äiti oli kuitenkin toiveellaan tarkoittanut, että kiusaajalle tarjottaisiin sellainen koulu tai luokka, jossa hän saisi erityistä tukea. 

Mäntylän mukaan kiusaajan eristäminen muista toiseen tilaan voi stigmatisoida kiusaajan. Lisäksi se ei edistä kiusaajan sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Suomessa lainsäädäntö antaa mahdollisuuden siirtää kiusatun toiseen kouluun pysyvästi, joskin tätä keinoa käytetään hyvin vähän.  

Mäntylän mukaan pysyvää siirtoa parempi keino olisi kuitenkin määräaikainen siirto toiseen kouluun. Tämä ei kuulu suomalaiseen keinovalikoimaan toisin kuin Ruotsissa.

– Se on lapselle aika iso asia, jos hänet siirretään kokonaan toiseen sosiaaliseen ympäristöön. Väliaikaisella sijoittamisella voisi sen sijaan olla pelotevaikutus ja kiusaajalla mahdollisuus korjata käyttäytymistään. 

"Pelkään, että kantelulla ei ole vaikutusta"  

Yksi keino kiusaamisen kitkemiseksi on kantelu aluehallintovirastoon. Kantelun kuitenkin täytyy olla huoltajan tekemä, jotta siihen voidaan tarttua. Mäntylä näkee tämän ongelmallisena.

– Huoltajan rooli kiusaamisen selvittelyssä on korostunut, joka voi luoda konfliktin koulun ja kodin välille. Monet huoltajat eivät tee kanteluita, sillä pelkäävät, että se vaikuttaa oman lapsen kohteluun koulussa.   

Katso myös: Nuoret kiusaavat toisiaan yhä enemmän somessa – yläastelaiset kertovat, millaista kiusaaminen on tosielämässä. Juttu jatkuu videon jälkeen..

8:48

Annaa ei huoleta koulun reaktiot, sillä hän on saanut tarpeekseen passiivisesta otteesta. Siksi hän aikoo olla yhteydessä aluehallintavirastoon, joskin pelkää, että siitäkään ei ole hyötyä.   

– Pelkään, että sillä ei välttämättä ole mitään vaikutusta täällä, koska tämä on niin tiivis yhteisö, että asiaan ei uskalleta puuttua. Yritän sitä silti, oli tulos mikä tahansa, koska ei siinä mitään menetä. 

Kuka ottaa vastuun, kun epäonnistutaan?  

Annan mielestä koulu on menetellyt virheellisesti, kun ei ole tarttunut tarpeeksi hanakasti kiusaamiseen. Hän myös kokee, että perhe on joutunut kohtuuttoman paikan eteen selvittäessään itse kiusaamista.

Erityisesti Annaa sapettaa se, että koulu on uhannut tehdä myös hänen pojastaan lastensuojeluilmoituksen poissaolojen ja tekemättömien tehtävien takia. MTV Uutiset on nähnyt aiheeseen liittyvän viestinvaihdon. Äidin mukaan poissaolot johtuvat epäselvien kiusaamisjärjestelyjen aiheuttamasta sotkusta. 

Nyt Anna on ottanut yhteyttä asianajajaan ja pohtiikin, kuinka asiaa olisi parasta viedä eteenpäin.  

Lain mukaan kunta voi joutua korvaamisvastuuseen, jos kiusaamistapauksissa on tehty virheitä. Myös opettajaa ja rehtoria voidaan syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käytännössä tämä on kuitenkin hankalaa, sillä laissa ei ole määritelty sitä, kenen vastuulla on puuttua kiusaamiseen ja millä tavoin.  

Anna haluaa, että kiusaamiseen puututaan hanakammin oman poikansa, mutta myös kiusaajan vuoksi.  

– Vaikka itse muuttaisimme pois, muut ihmiset joutuvat vielä kärsimään, jos tässä ei tehdä mitään. Myös kiusaajan pitää saada apua. 

*Haastateltava äiti ei esiinny artikkelissa oikealla nimellä kiusaajan ja kiusatun yksityisyyden suojaamiseksi.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja