Moni lienee törmännyt englannin kielestä lainattuihin sanoihin eli anglismeihin. Huomenta Suomessa vieraillut asiantuntija antoi osuvan kuitin Maikkarille.
Suomen kielen asema herätti keskustelua Huomenta Suomessa keskiviikkona. Vieraana olivat kielitieteilijä Janne Saarikivi ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Lotta Jalava.
Lisäksi kuultiin, mitä ajatuksia anglismit kansalaisissa herättävät. Kansalaisten ajatukset kuulet yllä olevalta videolta!
Lue myös: Paroni, Kirous ja Ehkä eivät käyneet suomalaisten uudissukunimiksi – Voihke, Tipunen ja Paussi olivat puollettujen joukossa
Lainasanat puheessa ja instituutiotasolla
Kielitieteilijä Janne Saarikiven mukaan keskustelussa suomen kielen asemasta pitäisi erottaa kaksi asiaa: englanninkielisten lainasanojen käyttäminen puheessa sekä se, että työelämän, koulutuksen, median ja hallinnon kieli muutetaan englanniksi.
Mitä anglismi tarkoittaa? Anglismi tarkoittaa englannin kielestä lainattua ilmaisua.
Esimerkkejä anglismista: dinneri, breku, pitkässä juoksussa, chillata, triggeröityä, podcast, brainstormata
Puheessa käytetyt anglismit eivät Saarikiveä ärsytä.
– Nämä ovat kaksi ihan periaatteellisesti eri asiaa.
Kielitieteilijältä kuitti Maikkarille
Sen sijaan Saarikivellä on huomautettavaa Maikkarille. Taloon tullessaan hän sai nimittäin pinssin, jossa lukee englanniksi "very important guest". Se ei kielitieteilijää miellytä. Saarikiveä ärsyttää anglismi silloin, kun se on institutionaalista ja työelämää.
– Kun tekin olette suomenkielinen instituutio ja puhutte eetteriin päivät pitkät suomea, miksette osaa kirjoittaa tähän "vieras"? hän kysyy.
– Ei minua ärsytä, että joku huikkasi toiselle että "yes".
Kotuksen erityisasiantuntija Lotta Jalava on Saarikiven kanssa samoilla linjoilla siitä, että englannin lainasanojen käyttäminen puheessa ja anglismien livahtaminen institutionaaliselle tasolle ovat kaksi eri asiaa. Häntäkään ei haittaa, jos puheessa englannin lainasanoja kuuluu.
– Se on ihan fine, kuten insertissäkin todettiin, hän sanoo.
Jalava muistuttaa, että on normaalia, että kieleen tulee sanoja vaikkapa erilaisten muoti-ilmiöiden myötä. Osa niistä jää elämään, osa ei.
Saarikiven kuittailun ja koko haastattelun näet alta! Juttu jatkuu videon alla.
16:40
Lue myös: Tiedätkö, miksi sanomme "ok"? Lyhenne juontaa juurensa vitsistä
Pelkkä nokkahuilu vai monta soitinta?
Juontaja Ivan Puopolo tiedusteli, eikö olisi järkevää, jos kaikki puhuisivat vain yhtä kieltä, kuten englantia. Tähän kielitieteilijällä oli vastaus valmiina:
– Tämä on mielestäni hieman samantyyppinen kysymys kuin se, että eikö olisi järkevää, että kaikki soittimet korvattaisiin nokkahuilulla. Että olisihan se paljon halvempaa, jos ei tarvitsisi tuottaa erikseen vaikka kitaroita ja pianoja.
Saarikivi pitää kielidiversiteettiä tärkeänä, sillä kieli ei liity vain kommunikointiin. Se liittyy tunteisiin, sosiaalisiin suhteisiin ja sillä on olennainen osa luovuudessa ja ajattelussa.
– Tämä olisi eri keskustelu, jos kävisimme sen englanniksi, sanoo Saarikivi.
Kotuksen Jalava muistuttaa, että mikään kieli ei ole toista parempi. Vaikka esimerkiksi englannissa on enemmän sanoja, on siinä vähemmän taivutusta ja erilaista kielioppia. Englanti on rakenteeltaan erilainen.
– Kielitieteellisesti mikään kieli ei ole toista parempi, rikkaampi tai ilmaisuvoimaisempi, hän sanoo.
Lue myös: Selitys mystiselle symbolille: Mitä auton perässä oleva kalan kuva tarkoittaa?
Näennäisesti pakottamatta kohti englantia
Saarikivi muistuttaa, että valta ei ole pelkästään sitä, että joku ruoskaa heiluttaen käskyttää ihmiset puhumaan englantia. Valtasuhteet toteutuvat toisella tavalla.
Esimerkiksi hän antaa suomalaisyliopistojen yhä englantipainotteisemmaksi muuttuneen opetuksen. Näennäisesti pakottamatta voi Saarikiven mukaan käydä esimerkiksi niin, että yliopistoissa on siirrytty opettamaan maisteriohjelmia usein jo enemmän englanniksi kuin suomeksi.
Saarikivi sanoo, että tällöin kieli ei ole enää neutraali kysymys vaan puhutaan valtarakenteista ja sosiaalisista hierarkioista. Hän sanoo, että suomen kieli ja suomalainen kulttuuri pitäisi asettaa ensisijaiseen asemaan ja että kieltä tulisi varjella.
Lue myös: Yksi kirjain tuottaa ongelmia: Osaatko itse lausua sen oikein?
Suomen kielestä tulisi huolehtia
Jalavan mukaan poliitikot voisivat parantaa suomen kielen asemaa niin, että kieltä ei pidettäisi itsestään selvyytenä vaan tärkeänä asiana. Päättäjien tulisi sitoutua sitä tukeviin strategioihin ja ohjelmiin.
Jalava muistuttaa kielen olevan läsnä yhteiskunnassa joka paikassa. Julkiset palvelut esimerkiksi ovat yhä enemmän digitalisoituneita ja niissä käytetään valtavan paljon kieltä ja tekstejä.
– Jos se kieli on epäselvää eikä sujuvaa ja toimivaa, se aiheuttaa kustannuksia, on yhdenvertaisuusongelma eikä edistä osallisuutta, hän sanoo.
Yliopistojen englannistuminen huolettaa
Saarikivi kritisoi sitä, että yliopisto-opetus on muuttumassa yhä englantipainotteisemmaksi. Hän sanoo, että esimerkiksi Aalto-yliopistossa on lähes vain englanninkielisiä maisteriohjelmia ja että Helsingin yliopistossa yli puolet maisteriohjelmista on englanniksi.
– Minusta se ei ole yliopistolain hengen mukaista eikä järkevää, Saarikivi sanoo.
Saarikiven mielestä kielilain pitäisi koskea yliopistoja täysimääräisesti. Lisäksi hän toivoo päätöstä sen suhteen, minkä verran on järkevää antaa englanninkielistä opetusta. Hän huomauttaa, että yli kolmannes yliopistosta valmistuneista tulee työskentelemään esimerkiksi julkisella sektorilla, jossa heidän on pakko pystyä laatimaan omalta alaltaan melko monimutkaisia dokumentteja suomeksi tai ruotsiksi, ei englanniksi.
Lue myös: Oletko tullut ajatelleeksi? Tällaista sanaa suomen kielessä ei ole
Italian ehdoton ehdotus ei saa kannatusta
Italiassa on viety astetta pidemmälle taistelu englannin kieltä vastaan. Siellä on ehdotettu mojovaa sakkoa yrityksille, jotka käyttävät vaikkapa sanaa "CEO" (toimitusjohtaja) tai "manager" titteleissään.
Saarikiven mielestä tällainen on typerää. Järkevänä hän pitää paikallisen korkeimman oikeuden päätöstä siitä, että italialaisyliopistoissa on laitonta opettaa vain englanniksi.
Jalavan mukaan olisi hyvin tärkeää lisätä kielitietoisuutta. Hän muistuttaa, että jokainen yhteisö on kielipoliittinen toimija. Jalavan mukaan työpaikoilla pitäisi miettiä kielikäytäntöjä.
Saarikiven mukaan tilanne nähdään liikaa suomi vai englanti -kysymyksenä. Sen sijaan yhteiskunnan monikielisyys pitäisi nähdä rikkautena.
Kielitieteilijä integroisi suomen kielellä
Haastattelun lopuksi keskusteltiin integroitumisesta. Saarikiven mukaan Suomeen tulee eniten maahanmuuttajia Venäjältä, Virosta, Irakista ja Somaliasta. Opiskelijoita saapuu hänen mukaansa eniten Vietnamista, Kiinasta ja Intiasta, joissa englannin kielen taito on heikommalla tasolla kuin Suomessa. Saarikivi ei pidä järkevänä sitä, että heitä yritetään integroida Suomeen englannin kielen avulla.
– Rakenteet pitäisi muuttaa sellaisiksi, että ihmisille opetettaisiin suomea ja ajateltaisiin suomi tässä maassa yhteisenä kielenä. Englanti olisi kansainvälisten yhteyksien apukieli, Saarikivi sanoo.
Saarikiven mukaan yliopistoissa nämä opiskelijat sijoittuvat englanninkielisiin ohjelmiin. Hänen mukaansa maahanmuutolla voidaan perustella sitä, että englanninkielisten palvelujen tarjontaa pitää lisätä, vaikka tiedetään, että maahanmuuttajat eivät osaa englantia samalla tavalla kuin suomalaiset. Saarikiven mukaan kysymys pitäisikin ajatella ihan eri tavalla kuin puhua siitä, että käytetäänkö puheessa lainasanoja.
– Tähän liittyy juuri se, että jokaisessa yhteisössä pitää miettiä, mitä kieliä käytetään, mitä kieliä on tarve käyttää, millä kielelä kukin on mukavuusalueellaan ja mille kielelle on tilaa, lisää Jalava.
Lue myös: Riemastuttavan kamala toivotus Wilma-viestissä sai tamperelaisen Laurin sanattomaksi: "Tsempatiaa kaikille!"
Lue myös: Tiedätkö, miksi "paska osuu tuulettimeen"? Sanonnan uskotaan pohjautuvan vanhaan vitsiin
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso myös: Mikä on turistien mielestä suomen kielen kaunein sana?
1:26