Kyselyyn vastanneista suurin osa puhuu mielellään vierasta kieltä, vaikka kielitaidossa olisi puutteita.
Suomalaisten kieliasenteissa on joustavuutta, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Yli puolet suomalaisista on valmis ottamaan hoitoa lääkäreiltä ja hoitajilta, jotka vasta opettelevat suomea tai ruotsia.
Ruotsinkieliset suomalaiset suhtautuvat asiaan keskimäärin useammin myönteisemmin. Myös enemmistö suomalaisista, melkein 70 prosenttia, on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan suomea tai ruotsia.
Suomalaisista yli 90 prosenttia toivoo, että Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opettelisivat suomen tai ruotsin kielen, tutkimuksesta selviää.
Lue lisää: Tällainen voisi olla Suomen kansalaisuuskoe: kysymyksiä ihmisoikeuksista, tavoista ja arvoista
Tutkimuslaitos E2:n, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin kysely- ja haastattelututkimus tehtiin helmi-maaliskuussa. Kahteen kyselyaineistoon kerättiin vastauksia yhteensä noin 1 500 ihmiseltä eri puolilta Suomea.
Saamen kieltä halutaan vahvistaa
Tutkimuksesta selviää, että suomalaisuus on melkein kaikille tärkeä osa identiteettiä. Noin 85 prosenttia vastaajista haluaa tulla ymmärretyksi äidinkielellään.
Liki puolet suomalaisista ajattelee, että monipuolinen kielitaito on osa sivistystä. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta puhuu mielellään vierasta kieltä, vaikka kielitaidossa olisi puutteita, kertoo tutkimus.
Lähes 90 prosenttia suomalaisista arvostaa murteita, tutkimuksesta selviää. Noin 70 prosenttia suomalaisista pitää kuitenkin yleiskielitaitoa merkkinä sivistyksestä ja haluaa, että virallisissa yhteyksissä käytetään yleiskieltä.
Tutkimuksen mukaa noin kaksi kolmesta suomalaisesta ja kolme neljästä ruotsinkielisestä suomalaisesta haluaa vahvistaa saamen kielen asemaa tulevaisuudessa. Myös puolueiden kannattajien välillä on eroavaisuuksia näkemyksissä asiaan liittyen.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista noin puolet haluaa vahvistaa saamen kielen asemaa. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista yli 80 prosenttia ja RKP:n, SDP:n ja keskustan kannattajista noin 70 prosenttia haluaa vahvistaa saamen kielen asemaa.