Mainos

Kielitieteilijä soijanakkikiistasta: ”Eihän siitä yhtään mitään tule" – kaksi suurta muutosta huolestuttaa kasvisburgereita enemmän

7:21

Suomen kielen tulevaisuudesta Huomenta Suomessa tiistaina keskusteli Helsingin yliopiston kielitieteiden professori Janne Saarikivi.

Viime viikolla kansaa kohautti Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan esitys, joka kieltäisi toteutuessaan kasvispohjaisten tuotteiden markkinoinnin lihaan liitettävillä nimillä. Esimerkiksi makkaraksi, leikkeleeksi tai pihviksi ei saisi jatkossa kutsua tuotteita, jotka eivät sisällä lihaa.

Osa tulkitsi esityksen liittyvän liha-alalla vallitsevaan huoleen, joka liittyy ihmisten ruokavalioiden muuttumiseen. Kielitieteilijä Janne Saarikivi näkee esityksen pyrkimyksenä kontrolliin.

– Se on sellainen tyypillinen yritys saada kieli jotenkin haltuun. Kielen historiahan on täynnä sellaisia yrityksiä, että joku yrittää päättää, mitä jokin sana tarkoittaa. Mutta eihän siitä yhtään mitään tule, Saarikivi sanoo.

Jos kasvispihvejä ei saisi enää kutsua pihveiksi, voitaisiin samalla kysyä, voidaanko lihapullia kutsua pulliksi, koska niitä ei ole tehty pullataikinasta? Saarikivi ei näe, että soijanakin tai vegeburgerin kaltaisissa termeissä olisi mitään vikaa.

"Suomi on uhattuna koulutuksen kielenä"

Kaupan hyllyjen sijaan kritisoitavaa löytyy koulutusjärjestelmästä. Saarikivi sanoo, että suomalaisten yliopistojen opetuskielen vaihtaminen englanniksi uhkaa suomen kieltä tieteen ja tutkimuksen kielenä.

– Esimerkiksi Aalto-yliopisto vaihtoi kaikessa hiljaisuudessa kaikki maisteriohjelmat englanninkielisiksi, Saarikivi kertoo.

– Suomi on uhattuna koulutuksen kielenä, mitä enemmän tällaisia päätöksiä tehdään.

Jos samalla tiellä jatketaan, kielestä voi tulla entistä suurempi luokkakysymys. Kieliympäristön nykyinen muutos tarkoittaa, että samalla kun eliitit käyttävät sujuvasti englantia koulutuksessa ja työelämässä, suuret joukot ihmisiä eivät kykene saavuttamaan sellaista englannin kielen taitoa, että he pystyisivät integroitumaan englanninkielisen työelämän rakenteeseen.

– Heidät on tuomittu alempitasoiseen asemaan työelämässä, Saarikivi toteaa.

Kirjakielen asema muuttunut

Toinen suuri muutos kieliympäristössä on kirjakielen aseman nopea muutos. Saarikivi kertoo, että nykyisin ihmiset lukevat paljon ja kirjoittavat enemmän kuin koskaan. Kieltä kuitenkin luetaan ja kirjoitetaan yhä useammin verkossa sen sijaan, että luettaisiin esimerkiksi kirjoja ja lehtiä sekä kirjoitettaisiin kirjeitä. Tämä muuttaa kielen muotoa.

– Uudet kielimuodot ovat perinteisen puhekielen ja kirjakielen välillä jossain, Saarikivi sanoo.

Ilmiö näkyy myös luku- ja kirjoitustaidossa. Esimerkiksi lukioissa on jo havaittu luku- ja kirjoitustaidon heikentyneen, mikä liittyy perinteisen kirjakielisen tekstin lukemisen vähentymiseen.

Onko suomen kieli siis uhattuna? Katso koko haastattelu videolta!

 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja