Liidi, keissi, pitchaus – miksi työmaailman englanninkieliset termit nyppivät?

Liidi, keissi, pitchaus. Appi, rage, slaidata. Somen lisäksi myös reaalimaailmassa törmää usein englannin kielestä lainattuihin sanoihin. Työpaikoillakin anglismit kukoistavat – monien harmiksi. Kun tarjolla on koulutus business manageriksi, personal traineriksi tai vaikkapa service desk specialistiksi, osa kansalaisista näkee punaista.

On hyvin henkilökohtaista, mitkä termit ketäkin ärsyttävät, uskoo työnantajakuvakonsultti Marja Vesala työnhakupalvelu Duunitorilta. Tittelit ovat tänä päivänä usein englanninkielisiä. Jos yritys toimii muuallakin kuin Suomessa, myyntijohtajan kannattaakin olla myös sales director tai director of sales.

– Tämä on yrityksen sisäinen päätös. On myös henkilökohtaista, miten tittelit koetaan: keitä ne ärsyttävät ja keille ne ovat luontevia. Globaalissa maailmassa tittelit ovat enenevässä määrin englanninkielisiä.

Lue myös: Miten tässä näin kävi? Pyysimme haastatteluun kielitieteilijän – antoi heti Maikkarille osuvan kuitin

Kaikille sanoille ei edes ole suomenkielisiä vastineita

Englanninkielinen puhe, tittelit tai termit työpaikoilla voivat aiheuttaa närää, jos ala ei ole tuttu tai itse on työssä, jolla "englanninnoksia" ei ole koskaan tarvittu.  

– Ajattelen niin, että työpaikalla käytettävään kieleen vaikuttaa organisaation kulttuuri ja toimiala. Jargon on osa ammattikulttuuria. Esimerkiksi koodarit käyttävät pääosin englanninkielisiä termejä, joille kaikille ei ole suomenkielisiä vastineita. Varmasti näiden termien käyttäminen tekee työstä ja kommunikoinnista sujuvaa. Se on helpompaa kuin alkaa kääntää termejä suomeksi, Vesala sanoo.

Lue myös: Tämän kielipoliisit jo tiesivät: Kielioppimokat aiheuttavat stressiä

"On hyvä muistaa, mikä on sisäistä viestintää, ja miten sitten viestitään ulospäin"

Kun palaverin aiheena on PowerBI tai Industrial Internet of Things, uraa alalla tekevät ymmärtävät, mistä puhutaan. Ulkopuolisille kuvaus kuitenkin saattaa olla pelkkää sanahelinää. Siksi heille olisikin tärkeää puhua toisenlaisilla termeillä.

– Kielen tarkoitushan on välittää tietoa ymmärrettävästi. Jargonin liiallinen käyttäminen voi aiheuttaa haasteita, jos se ei ole kaikille tuttua. On hyvä muistaa, mikä on sisäistä viestintää, ja miten sitten viestitään ulospäin, Vesala sanoo.

Esimerkiksi mainokset, järjestelmien käyttöohjeet tai esitteen tekeminen asettaa aivan erilaisia vaatimuksia kuin työkaverille puhuminen. Maallikko ei voi ymmärtää ohjeita, jotka sisältävät kimuranttia ammattikieltä.

– Itse ajattelen, että ei ole hyvää viestintää piiloutua termien tai ammattijargonin taakse. Varsinkaan silloin, kun puhutaan suurelle yleisölle. Kielen pitäisi olla ymmärrettävää ja selkeää, Vesala sanoo.

"Kannattaa kysyä rohkeasti, jos ei tiedä, mitä joku termi tarkoittaa"

Jos ei ymmärrä, kannattaa heti kysyä. Varsinkin työpaikalla, jossa on käytössä itselle kokonaan uusi sanasto. 

– Kannattaa kysyä rohkeasti, jos ei tiedä, mitä joku termi tarkoittaa. Vanhan työntekijän on hyvä muistaa, ettei kieli välttämättä ole täysin tuttua uudelle tulokkaalle. Voi aiheuttaa epätasa-arvoisuutta, jos hänet jätetään vain pärjäilemään omilleen. 

Lue myös: Oletko tullut ajatelleeksi? Tällaista sanaa suomen kielessä ei ole

Lue myös: "Terveydeksi!" – tiesitkö, miksi aivastamiseen reagoidaan näin?

Katso myös: Kuuron Heidin synnytyksessäkin oli mukana tulkki: "En kaipaa mitään kuulemiseen liittyviä asioita"