Miten Koronavilkku kertoo altistuksesta, mitä sen jälkeen pitää tehdä ja mikä on avainosuma? Tässä vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin sovelluksesta

Koronavirustestiin on mentävä, jos oireita ilmenee. Oireettomana testiin ei pelkän altistusilmoituksen perusteella välttämättä pääse.

Jos sovellus havaitsee uusia altistumisia varoajan aikana, jokaisesta tulee uusi ilmoitus.

Miten ilmoittaa omasta tartunnasta?

Entä miten tulee toimia, jos itse sairastuu koronavirukseen?

Positiivisen testituloksen jälkeen sairastuneeseen ottaa yhteyttä jäljittäjä, joka antaa myös Koronavilkkuun syötettävän koodin. Kun sairastunut on syöttänyt koodin sovellukseen, altistuneiden puhelimet hälyttävät seuraavana päivänä sitä mukaa kuin puhelimet tekevät päivittäiset altistustarkistukset.

– Oppikirjamainen tapaus olisi se, että jos henkilö epäilee koronaa, päivän sisällä pitäisi päästä testiin ja siitä seuraavan päivän sisällä saada tulos ja koodi Koronavilkkuun. Ihannetilanteessa menee siis 2–3 päivää siitä kun oireet ovat alkaneet, että mahdollisesti altistuneet saavat tiedon, Yrttiaho sanoo.

Lue myös: Hallitus haluaa suomalaisten tekevän koronan kanssa "ryhtiliikkeen", tätä se käytännössä tarkoittaa – katso seitsemän kohdan lista

Koska sairastunut voi tartuttaa jo kaksi vuorokautta ennen oireiden alkua, on altistuksesta käytännössä kulunut ilmoituksen tullessa yleensä vähintään 3–5 päivää.

Teknisiä ongelmia ja ruuhkaa jäljityksessä

Aivan näin sujuvasti Koronavilkku ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa toimi. Sen toimintaan liittyy sekä inhimillistä viivettä että teknisiä ongelmia.

Positiivisen testituloksen saanut on voinut joutua odottamaan jäljittäjän yhteydenottoa ja siten avauskoodia jopa päiviä, kun jäljitystoiminta on ruuhkautunut esimerkiksi isojen tartuntaryppäiden vuoksi. Kuitenkin joka kerran, kun koronavilkku ilmoittaa altistuksesta ennen kuin jäljittäjä tavoittaa altistuneen, on viive lyhentynyt, Aleksi Yrttiaho sanoo.

– Parhaimmillaan koronavilkku lyhentää viivettä, huonoimmillaan sillä ei ole vaikutusta.
Pari viikkoa sitten sovelluksessa havaittiin vakava puute, jonka vuoksi se ei välttämättä tunnista pitkäaikaista altistusta esimerkiksi perheen sisällä. Tämä johtuu siitä, että sovellus laskee kohtaamisen etäisyyden keskiarvon perusteella. Kun kotioloissa käydään välillä esimerkiksi pihalla, koronavilkku luulee, että etäisyys on ollut pidempi. Vikaa korjataan edelleen.

– Hyvä puoli on se, että tällaiset tilanteet ovat usein sellaisia, jotka jäljittäjä saa selville aika helposti, Yrttiaho huomauttaa.

Lue myös: Millainen kohtaaminen tarvitaan, jotta koronavilkku hälyttää? Kehittäjä vastaa: "Siihen vaikuttavat aika, etäisyys ja oireiden alkamispäivä"

Lisäksi jotkut Android-järjestelmän käyttäjät ovat huomanneet, ettei koronavilkku ole tehnyt altistustarkistuksia moneen päivään. Altistuslokin pääsee tarkistamaan puhelimen asetusten kautta.

Jos tällaisen virheen huomaa, kannattaa varmistaa, että Koronavilkku on päivitetty uusimpaan versioon ja käynnistää sovellus päivityksen jälkeen uudelleen, Yrttiaho ohjeistaa.

Ongelma voi korjaantua myös esimerkiksi virransäästöasetuksia säätämällä, johon löytää ohjeet Koronavilkun verkkosivuilta.

Tartunnan saaneella Koronavilkku lukkiutuu

Kun ihminen ilmoittaa tartunnasta Koronavilkkuun, sovellus menee lukkoon ja lopettaa altistusten etsimisen. Halutessaan sovelluksen voi saada uudelleen käyttöön, jos sen poistaa ja asentaa uudestaan. THL ei ole laatinut suositusta siitä, pitäisikö jo sairastaneen pitää Koronavilkku edelleen käytössä.

– Tämän hetken tiedon valossa sille ei välttämättä ole tarvetta, Yrttiaho sanoo.

Lue myös: VTT testasi kertakäyttömaskin pesua kotikonstein: Tuloksena yllätys – Lue ohjeet maskien uudelleenkäyttöön

Koronavilkkua on Suomessa ladattu lähes 2,4 miljoonaa kertaa. Sovelluksella ei välttämättä kuitenkaan ole näin paljon eri käyttäjiä, sillä samalla ihmisellä saattaa olla sovellus vaikkapa kahdessa puhelimessa.

Palveluun oli keskiviikkoon mennessä ilmoitettu 1 731 koronatartuntaa, mikä on 37 prosenttia kaikista Koronavilkun toiminta-aikana todetuista tartunnoista. Siitä THL:llä ei ole tietoa, kuinka moni altistusilmoituksen on saanut.

Tulevaisuudessa Koronavilkusta olisi tarkoitus tehdä EU-yhteentoimiva, jolloin se tunnistaisi altistukset myös muissa Euroopan maissa vastaavien sovellusten kanssa, Yrttiaho kertoo. Tämä kuitenkin edellyttää vielä lakimuutoksia.

Koronavilkusta on myös tekeillä versio Huawein uusimpiin malleihin.

Mitä ovat avainosumat?

Sovellusta tarkemmin tutkiva löytää puhelimen asetusten kautta altistuslokista tiedot annettujen avainten sekä avainosumien määrästä. Tarvetta niiden seuraamiselle ei kuitenkaan ole.

Avainosumien määrä kertoo, kuinka monta edellisenä päivänä tartunnastaan ilmoittanutta puhelin on kohdannut viimeisten kahden viikon aikana. Jos luku on vaikkapa kaksi, se voi tarkoittaa yhtä ihmistä kahtena eri päivänä tai kahta eri ihmistä.

Lue myös: Näin Pöllöraati näkee hallituksen uudet koronasuositukset – Suomi kalpenee muiden maiden rinnalla: "Onhan nämä aika kevyitä toimia"

Kyse voi siis olla esimerkiksi siitä, että kaupassa tai kadulla on kymmenen metrin päässä ollut hetken aikaa ihminen, joka on saanut koronatartunnan. Koronavilkku on välimatkan, kohtaamisen keston ja ihmisen tartuttavuuden perusteella laskenut, että altistusta ei ole tapahtunut.

– Altistumisen peukalosääntö on yli 15 minuuttia alle 2 metrin etäisyydellä. Jos on kauempana, mutta vähän pidempikestoinen kohtaaminen tai läheisempi kohtaaminen lyhyemmän aikaa, siitäkin voi tulla ilmoitus, Yrttiaho kertoo.

Annettujen avainten määrä taas ei liity käyttäjään itseensä, vaan luku kertoo kaikkien sovellukseen edellisenä päivänä Suomessa ilmoitettujen avainten määrän. Tartuntojen määrää luku ei kuitenkaan kerro, sillä avaimia on 1–14 sairastunutta kohden riippuen siitä, kuinka monta päivää hän on ehtinyt liikkua tartuttavana.