Näin pitää reagoida: Kun miljoona kertaa ladattu Koronavilkku piippaa, ei sillä ole mukavaa kerrottavaa

Koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus keräsi vain noin vuorokaudessa miljoona latausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL luonnehti suomalaisten latausvimmaa odottamattoman suureksi, ja nyt jo merkittävällä osalla väestöstä on mahdollisuus saada tieto mahdollisesta koronavirusaltistuksesta.

Sovellus lähettää ilmoituksen ainoastaan silloin, jos puhelimen käyttäjä on mahdollisesti altistunut koronavirukselle. THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho arvelee Suomen koronatartuntatietojen pohjalta, että sovellus lähettää ensimmäiset ilmoituksensa lähipäivien aikana.

– Tietysti toivon, että yhtään ilmoitusta ei lähtisi. Sen takia tämä kuitenkin on olemassa, että niitä sitten lähtee, jos on tarve, Yrttiaho sanoo.

Jos käyttäjälle tulee ilmoitus mahdollisesta altistumisesta, neuvoo Yrttiaho pysähtymään hetkeksi ja lukemaan sovelluksen antamat toimintaohjeet. Sovellus antaa ohjeita hygieniasta huolehtimiseen ja kotikaranteeniin, mutta ohjeistaa myös oman paikkakunnan terveydenhuollon piiriin.

– Ensisijaisena tapana ohjataan henkilöitä tekemään oirearviota Omaolo-palvelussa, jossa pystytään myös ohjaamaan terveydenhuollon työjonoon.

Lue myös: Mitä ihmettä? Koronavilkun latasi päivässä miljoona suomalaista mutta Applen ladatuin on Skopjessa kehitetty koronasovellus –tietoturva-asiantuntija: "Pitäisi kellojen soida"

Altistumisilmoitus ei tarkoita tartuntaa

Yrttiaho muistuttaa, että sovelluksen lähettämä altistumisilmoitus ei ole koronatesti. Sovellus ei siis kerro, onko käyttäjä sairastunut.

– Toisaalta jos ei saa missään vaiheessa ilmoitusta, ei se tarkoita, ettei ole missään vaiheessa altistunut. Kaikilla ei ole sovellus käytössä ja joillakin tauti on oireeton, jolloin he eivät hakeudu virustestiin, Yrttiaho sanoo.

Koronavilkku tunnistaa toistensa läheisyydessä olleet puhelinlaitteet ja ilmoittaa altistuneille, jos jollain käyttäjistä todetaan koronavirustartunta. Sovellus ei kuitenkaan kerro, mistä, milloin ja keneltä tartunnan olisi voinut saada.

Koronavilkun julkaisun jälkeen yhteydenottomäärät terveydenhuollossa kasvanevat jonkin verran. Pidemmällä aikavälillä kuitenkin sovelluksella voidaan Yrttiahon mukaan vähentää terveydenhuollon kuormitusta.

– Kun tunnistetaan kohtaamisia ja tavoitetaan altistuneita nopeammin, niin sillä tavalla pystytään välttämään jatkotartuntoja ja sitä kautta se epidemia ei pääse leviämään samalla tavalla. Silloin kuormitus on terveydenhuollolle ja ihmisille pienempi.

Suojaamme riskiryhmiä

Yrttiaho arvelee, että koronasovellus toimii valtaosassa suomalaisilla käytössä olevista älypuhelimista. Toimiakseen sovellus vaatii käyttöjärjestelmän, joita on Android-puhelimissa ollut vuodesta 2016 saakka ja iPhoneissa vuodesta 2015.

Tilastokeskuksen mukaan älypuhelin löytyi viime vuonna lähes kaikilta alle 16–44 -vuotiailta ja vielä 90 prosentilta 55–64 -vuotiailta. Sitä vanhemmilla käyttäjämäärät kuitenkin laskevat jyrkästi. Yli 75-vuotiaista vain noin joka neljäs omistaa älypuhelimen.

Yrttiahoa ikäihmisten todennäköinen aliedustus Koronavilkun käyttäjissä ei kuitenkaan huoleta, sillä myös muut keinot koronaviruksen tartuntaketjujen jäljityksessä ja taudin estämisessä ovat yhä käytössä.

– Toinen puoli on se, että altistumiset tunnistetaan nopeammin paljon liikkuvissa ja ihmisiä kohtaavissa ryhmissä ja heidät saadaan ohjattua karanteeniin. Siinä samalla me suojelemme myös riskiryhmiä, Yrttiaho selventää.