Sain Koronavilkkuuni hälytyksen mahdollisesta altistumisesta, menin koronatestiin ja olen nyt etätöissä kotona. Tässä mielessä sovellus toimi, mutta muuten se jätti minulle enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Tässä jutussa Koronavilkun kehittäjä kertoo, mitä kaikkea sovellus kertoo suoraan tai epäsuorasti ja mitä taas ei.
Koronavilkku löytyy yli kahden miljoonan suomalaisen puhelimesta ja nyt kun monissa sairaanhoitopiireissä ollaan koronan leviämisen kiihtymisvaiheessa, se on myös alkanut hälyttää entistä useamman käyttäjän kohdalla, myös minun.
Lue lisää: Korona leviää nyt kiihtyvällä tahdilla monessa sairaanhoitopiirissä – Hus-johtaja ei usko Uudenmaan rajaamiseen: "Ei selvää hyötyä"
Heti aluksi tunnustan, etten muistanut yhtenä päivänä käydä Koronavilkussa, joten ei ole täysin varmaa, milloin hälytys on minulle saapunut. Minkäänlaista ilmoitusta mahdollisesta altistumisestani en tiedä saaneeni ja tuleeko sellaista edes?
Miksi en näe enää mistään, milloin tiedot ovat viimeksi päivittyneet? Miksei altistumisilmoitus mene pois alkunäytöstä? Entä saanko jostain tarkempaa tietoa siitä, milloin olen altistunut?
Näihin ja moniin muihin olennaisiin kysymyksiin vastaa Suomen Koronavilkku-sovelluksen kehittäneen Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä. Tässä siis 24 käyttäjän kannalta tärkeää kysymystä Koronavilkusta.
1. Avaan koronavilkun ja huomaan, että edellinen tarkistus on monta päivää vanha. Mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä?
– Tarkistuksen pysähtyminen johtuu siitä, että puhelimen virransäästö on estänyt Koronavilkun heräämisen tarkistusta varten. Uusimmat päivitykset korjaavat asiaa, joten sovellus ja puhelin kannattaa päivittää.
2. Sain ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta. Näin sen kun avasin Koronavilkun, mutta mitään hälytystä en ole huomannut. Onko tosiaan niin, että hälytystä ei tule?
– Se ei pidä paikkaansa. Koronavilkusta pitäisi tulla ilmoitus puhelimeen. Olen kyllä kuullut ihmisistä, joilla ilmoitus on jäänyt tulematta, mutta syytä on vaikea haarukoida.
– Voi olla, että puhelimen ilmoitukset ovat pois päältä tai henkilö ei ole antanut Koronavilkulle lupaa, kun se kysyy, saako lähettää ilmoituksia. Tai sitten ilmoitus on ehtinyt yksinkertaisesti mennä nopeasti ohi. Mutta toiminnallisuus on olemassa ja Koronavilkun pitäisi lähettää samankaltainen ilmoitus, mitä muutkin sovellukset lähettävät.
3. Miksi altistumisilmoituksen jälkeen ei pysty enää tarkistamaan, milloin Koronavilkku on viimeksi päivitetty?
– Nyt on tainnut tapahtua niin, että sitä ei ole tultu ajatelleeksi. Jos tarkistusajankohtaa ei näy, me korjaamme sen, koska ilman muuta sen pitäisi siellä olla.
– Koronavilkku jatkaa tarkistamista edelleen, vaikka altistumishälytys olisikin tullut. Ihminen voi saada myös uusia varoituksia, vaikka siellä on vanha varoitus päällä. Tämä on usein kysytty kysymys.
4. Näin Koronavilkussa ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta kolme päivää sitten. Nyt sama ilmoitus on yhä Koronavilkun päänäkymässä eikä lähde pois. Miksen pysty nollaamaan sitä tai kuittaamaan nähdyksi?
– Ilmoitusta ei voi nollata, vaan se katoaa itsestään.
Lue myös: Tällaista on koronajäljittäjien työ: Soittelua aamuvarhaisesta iltamyöhään, pitkä lista kysymyksiä ja kohtaamisten tarkkaa haarukointia – "Kiirettä on pitänyt"
5. Milloin ilmoitus sitten katoaa näytöstä?
– Varoitus pysyy alkunäytössä 14 vuorokautta eli niin kauan, kuin kohtaaminen on puhelimen muistissa. Jos muistissa on altistuskohtaaminen, se näkyy niin kauan kuin se on puhelimessa eli kaksi viikkoa kohtaamisesta.
6. Voinko saada tuona aikana ilmoituksia myös uusista mahdollisista altistumisista?
– Tämä on usein kysytty kysymys. Koronavilkku jatkaa tarkistamista edelleen, vaikka altistumishälytys olisikin tullut eli ihminen voi saada myös uusia varoituksia, vaikka siellä on vanha varoitus päällä.
7. Jos altistusilmoitus ei 14 päivän jälkeen poistu, voinko siitä päätellä, että minulla on ainakin toinenkin altistumiskohtaaminen?
– Kyllä. Silloin kun tätä suunniteltiin yliopistoissa ja Apple ja Google ottivat toimintamallin käyttöön, periaatteena oli, että altistuskohtaaminen pysyy näkyvissä niin kauan kuin potentiaalinen vaara on olemassa. Se on se potentiaalinen aika, jolloin on hyvä olla varovainen.
8. Eli henkilöllä saattaa olla useampikin varoitus, mutta hän ei pysty sitä mistään tarkastamaan?
– Kyllä, jälkikäteen ei näy mitään numeroa, joka kertoisi, montako varoitusta olet saanut. Varoitus pysyy voimassa kaksi viikkoa kohtaamisen jälkeen. Jos sinä aikana tulee uusia kohtaamisia, ne lisäävät aikamäärää.
– Tällä hetkellä varoitus kertoo, että kahden viikon aikana henkilö on kohdannut yhden tai useampia altistumisia. On puhuttu paljon, pitäisikö siellä olla joku lista tai numero, joka näyttäisi, koska ja kuinka monta varoitusta Koronavilkkuun on tullut. Sitä me suunnittelemme juuri ja olemme samaa mieltä, että sellainen pitäisi olla.
Lue myös: Suomessa 164 uutta koronavirustartuntaa – yhteensä tartuntoja 10 702
9. Koronavilkku kertoo, että altistuminen on tapahtunut edeltävien 14 vuorokauden sisällä. Miksi aikaikkuna on näin pitkä? Eikö olisi järkevämpää rajata sitä tarkemmin?
– 14 päivän aikaikkuna perustuu siihen, että tiedot säilytetään puhelimessa kaksi viikkoa. Se on puhelimessa oleva Applen ja Googlen rajapinta, joka hoitaa altistumisvertailun ja kaiken Bluetooth-liikenteen.
– Siellä on asetettu, että tietoja ei säilytetä sen pidempään vaan ne poistetaan ikuisiksi ajoiksi. Olisi hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, muuttaa tätä aikamäärää, koska menemme saman toimintaperiaatteen ja teknologian mukaan, mitä kaikissa muissakin maissa käytetään.
10. Voiko Koronavilkku rajata käyttäjälle tarkemmin, minä päivänä tai millä lyhyemmällä ajanjaksolla altistuminen on tapahtunut?
– Päivämäärää Koronavilkku ei voi suoraan kertoa, ja se perustuu tartuntatautilain tulkintaan. Teknisesti päivämäärä on sieltä saatavissa, mutta päätös on tehty laintulkinnan perusteella.
11. Jos minulla on Koronavilkussa epäily mahdollisesta tartunnasta ja luulen tietäväni, mistä se johtuu, voinko tarkistaa asian positiiviseksi todetun suostumuksella?
– Se ei ole mahdollista. Kaikki kohtaamistiedot ovat puhelimen muistissa ja rajapinnan sisäpuolella visusti tallessa eikä puhelin päästä sinne ketään. Itse sovelluskaan ei voi jälkikäteen mennä kaivelemaan niitä tietoja.
– Me sovelluskehittäjät emme pysty tekemään sellaista toimintoa, joka sen mahdollistaisi, se ei ole teknisesti mahdollista. Kohtaamiset perustuvat satunnaislukuavaimiin eli käytännössä sieltä ei edes saisi ulos mitään järkevää tietoa.
Lue myös: Korona leviää nyt kiihtyvällä tahdilla monessa sairaanhoitopiirissä – Hus-johtaja ei usko Uudenmaan rajaamiseen: "Ei selvää hyötyä"
12. Koronavilkkuneuvonnassakaan terveydenhoitajat eivät siis tiedä mahdollisesta altistumisestani yhtään sen enempää?
– Ei, he eivät tiedä yhtään mitään. Yksityisyyden suoja on juuri sitä, että ilmoitus tulee käyttäjän puhelimeen ja mitään tietoa ei lähde puhelimesta ulos.
– Ensimmäinen kerta, kun terveydenhoitaja tai kukaan saa tietää altistumisestasi on, kun itse kerrot sen heille. Puhelimesi ei kommunikoi taustajärjestelmien tai potilastietojen kanssa millään tavalla.
13. Tarkoittaako tämä, että tieto mahdollisesta altistumisesta on vain henkilöllä itsellään, kunnes hän sen itse kertoo eteenpäin?
– Kyllä, ja silloinkin sinä ja terveydenhuollon henkilö tiedätte vain sen yhden saman asian: että mahdollinen altistuminen on tapahtunut jossain vaiheessa edellisen kahden viikon aikana. Tarkempaa tietoa siitä, missä ja milloin, ei ole olemassa.
14. Kun Koronavilkku ilmoittaa minulle mahdollisesta altistumisesta, tietoko ei voi tulla terveydenhuoltohenkilökunnalta vaan ainoastaan siitä, että tartunnan saanut sen itse ilmoittaa?
– Kun joku ilmoittaa tartunnasta, terveydenhuollon henkilökunta tekee ainoastaan avauskoodin, joka annetaan koronatartunnan saaneelle. Sen avulla hän voi raportoida tartunnastaan Koronavilkussa.
– Suomalainen laajennus sovellukseen on, että avauskoodin tekevä terveydenhuollon henkilö kysyy, milloin oireet alkoivat. Oireiden alku kirjataan järjestelmään siten, että se pystyy laskemaan avaimiin lisätiedon oireiden alkamispäivämäärästä. Mutta tätäkään ei voi myöhemmin enää yhdistää henkilöön vaan tieto oireiden alkamispäivästä on olemassa ainoastaan väliaikaisesti.
15. Mitä tapahtuu, kun sairastunut syöttää tiedon tartunnastaan Koronavilkkuun?
– Kun sairastunut syöttää Koronavilkkuun avauskoodinsa, hänen puhelimensa lähettää taustajärjestelmiin kaikki ne koodit, jotka se on lähettänyt kahden viime viikon aikana. Julkiset koodit menevät Kelan palvelimelle eli sinne kerääntyy tavallaan koko ajan listaa sairastuneiden ihmisten käyttämistä koodeista.
– Kun puhelin käy kerran päivässä tarkistamassa taustajärjestelmän, se katsoo, näkyykö sellaisia koodeja, mitä se on nähnyt. Ne koodit, jotka koko ajan liikkuvat, ovat satunnaisnumeroita, joista ei voi tunnistaa ketään. Sairastuneiden käyttämät numerot laitetaan julkiseen jakoon ja se on se, mitä tapahtuu, kun avauskoodi syötetään puhelimeen.
– Sovellus lähettää tuolloin eteenpäin kaikki edellisten kahden viikon aikana käytetyt koodit eli tiedot muista käyttäjistä, joiden kanssa se on Bluetooth-signaalien mukaan ollut kosketuksissa. Puhelin tavallaan tyhjentää muistinsa palvelimelle ja sen jälkeen se lukittuu, eikä enää rakenna uusia koodeja.
16. Minkälaisen kohtaamisen vaatii, että Koronavilkku hälyttää? Riittääkö se, että kävelee ohi kadulla?
– Siinä on kolme parametriä, joita lasketaan. Ne ovat aika, etäisyys ja oireiden alkamispäivä. Missään näistä ei ole olemassa kiinteää rajaa, eli ei esimerkiksi sellaista, että kohtaamisen täytyy kestää vaikka minuutti 59 sekuntia.
– Aikaraja on liukuva: mitä kauemmin on oltu lähekkäin, sitä enemmän tulee niin sanottuja riskipisteitä. Etäisyyden kanssa sama juttu. Mitä lähempänä on oltu, sitä enemmän tulee riskipisteitä.
17. Miten riskipisteet lasketaan?
– Riskipisteitä voi saada asteikolla 0-8. Eniten riskipisteitä tulee ihmisistä, joilla on kaksi päivää oireiden alkamisesta, koska silloin he ovat tiettävästi tartuttavimmillaan.
– Kaikki riskipisteet kerrotaan toistensa kanssa ja siitä tulee niin sanottu altistumistodennäköisyys. Maksimiriskipisteet ovat 512 pistettä ja minimi 1 piste.
18. Kuinka paljon riskipisteitä pitää olla, että vilkku alkaa hälyttää?
– On asetettu raja-arvo, joka on tällä hetkellä 126. Jos pisteet menevät raja-arvon yli, silloin siitä seuraa hälytys.
– Aika, etäisyys ja aika oireiden alkamisesta vaikuttavat liukuvasti. Raja-arvo ylittyy, jos läheisyyttä, kestoa ja oireita on ollut tarpeeksi.
19. Jos Koronavilkkuni hälyttää, tiedän siis, että olen saanut yli 126. Mutta saanko tietää jostain tarkan pistemäärän?
– Omaa pistemäärää ei voi nähdä mistään, valitettavasti.
Lue myös: Uraäidit pelkäävät painajaismaisen koronakevään toistuvan syksyllä: "Ajatus siitä, että pitäisi olla taas yli-ihminen, uuvuttaa"
20. Koronavilkun ilmoitus mahdollisesta altistumisesta näkyy siis puhelimessani 14 päivää. Mutta katsotaanko tuo kaksi viikkoa siitä, kun tartunnan ilmoittaja on syöttänyt tietonsa tartunnasta vilkkuun vai siitä, milloin hänen tartuntansa on todettu?
– Kaksi viikkoa katsotaan kohtaamistiedoissa olevasta altistushetkestä.
21. Tuntuuko tuo kahden viikon ajanjakso kehittäjän näkökulmasta järkevältä?
– Kyllä se tuntuu järkevältä. Siinä on tiettyjä viiveitä, joille me emme voi mitään. Ihmisen täytyy ensiksi käydä testissä ja saada positiivinen testitulos ja siihen menee jonkin verran aikaa. Ja sitten kun hän testituloksen saatuaan tekee ilmoituksen, siitä eteenpäin ei mene kauaa, kun se on kaikilla mahdollisesti altistuneilla.
– Sinä aikana, kun ihminen on oireettomana ollut liikkeellä, hänellä on ollut koronavilkku päällä. Varoitus saavuttaa siis myös ne ihmiset, jotka ovat mahdollisesti altistuneet sairastuneen ihmisen tartunnalle ja joilla tauti saattaa olla itämässä. Mitä pikemmin heille saadaan varoitus, sitä parempi. Varoitus on kohdistettu nimenomaan ihmisiin, joilla tauti on vielä itämässä, jotta he tietäisivät pysyä poissa liikenteestä.
22. Koronavilkun antama hälytys herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Onko sen yksityisyydensuoja jopa liian hyvä?
– Yksityisyyden suoja on tässä tehty niin täydelliseksi kuin mahdollista. Esimerkiksi infektiolääkärit ovat toivoneet, että sieltä voisi saada enemmän tietoa ulos. On jouduttu tekemään linjanvetoja.
– Tämä on aika yksinkertainen työkalu, mutta tämä onkin vain yksi työkalu muiden joukossa. Tämä ei suojele ketään koronavirukselta eikä tämä anna tietoa tartuntaketjuista vaan se on jäljilttäjien käsityötä. Mutta toisaalta tämä on mahdollistanut sen, että kaksi miljoonaa on luottanut tähän ja ladannut tämän.
– Ja koska tämä on hyvin yksinkertainen toiminnaltaan, tätä voi myös käyttää hyvin luotettavasti. Itse olen ollut hyvin tyytyväinen tämän toimintaan ja olen sitä mieltä, että tämä on paras mahdollinen ratkaisu.
23. Ketkä päättivät, että Koronavilkku on juuri tällainen kuin se on?
– Tämä pohjautuu eurooppalaisten yliopistojen tekemään konseptiin tai toimintamalliin. Tämä on yksityisyyttä tallentava hajautettu malli tartuntatautien havaitsemiseksi. Keväällä Apple ja Google päättivät rakentaa tämän toimintamallin mukaisen EN (Exposure Notification)-rajapinnan kaikkiin Android- ja Apple-puhelimiin.
– Se on se, mitä mekin käytämme hyväksemme. Tässä on mukana suuri määrä asiantuntijoita eurooppalaisista yliopistoista. Kukin maa on sen jälkeen erikseen tehnyt paikallisen sovelluksen ja Suomessa se on Koronavilkku.
24. Tuntuuko tämä tekijän mielestä järkevältä sovellukselta?
– Tuntuu. Tämä on paras mahdollinen tapa tehdä tätä. Jo keväällä ennen kuin tiesin, että Solita tulee tätä tekemään, seurasin tilannetta. Tuolloin jotkut maat tekivät tämän itse ja jo silloin olin sitä mieltä, että siitä ei hyvä seuraa ja se ei todennäköisesti toimi luotettavasti ja toivoin, että Suomessa ei mentäisi siihen.
– Ei menty ja monessa paikassa on nyt huomattu, että tämä on tehokkain ja luotettavin tapa tehdä tätä. Tässä on todella tiukka yksityisyyden suoja, johon ihmiset luottavat ja siksi on mahdollista saada isot käyttäjämäärät.
– Esimerkiksi Norjassa kävi niin, että te tekivät oman ratkaisunsa, mutta käyttäjiä oli paljon vähemmän kuin odotettiin. Viime viikolla Norja ilmoitti, että he alkavat tehdä uutta ratkaisua, joka on samanlainen kuin Koronavilkku. Englannissa kävi samalla tavalla.
Katso myös, miten Koronavilkun viimeisimmän päivitysajankohdan voi katsoa Android-puhelimesta:
0:53
Ja IPhonesta:
1:08
