Onko Koronavilkku luotettava ja miksi se vie niin paljon akkua? Selvitimme vastaukset näihin kysymyksiin ja siihen, miksi suomalaiset eivät ole ladanneet sovellusta

Koronavirustartuntojen jäljittämistä varten kehitetty Koronavilkku-sovellus löytyi viime vuoden loppupuolella jo 2,5 miljoonan suomalaisen puhelimesta.

MTV Uutisten Instagram-tilillä tällä viikolla toteutetusta kyselystä kuitenkin selviää, että moni epäilee yhä Koronavilkun toimivuutta.

Kyselyyn vastasi yhteensä 2 207 henkilöä, joista 67 prosenttia kertoi käyttävänsä koronavilkkua.

Sovelluksen käyttöä perusteltiin muun muassa sillä, että sovelluksen käyttäminen on reilua muita kohtaan. Vastaajat halusivat myös tietää mahdollisimman nopeasti omasta altistumisesta. Moni kertoi ladanneensa sovelluksen suositusten kannustamana.

Kyselyyn vastanneista 33 prosenttia ei käytä Koronavilkkua. Suurimmaksi syyksi vastaajat kertoivat, että sovellus syö liikaa älypuhelimen akkua, koska Koronavilkku toimii puhelimen bluetooth-ominaisuutta hyödyntäen.

Osa vastaajista perusteli päätöstään myös sillä, ettei sovellukselle ole tilaa puhelimessa tai käytössä oleva puhelinmalli on liian vanha, eikä sovelluksen lataaminen siksi onnistu.

Osa vastaajista kertoi, ettei ole ladannut sovellusta, koska ei luota siihen tai koska sovellus ei syystä tai toisesta toimi halutulla tavalla. Vastauksista käy ilmi, että Koronavilkun ilmoittamia altistumia ja sen seurauksia myös pelättiin.

Lue lisää: Osa Koronavilkun käyttäjistä ei ole saanut ilmoitusta altistumisesta – tästä se voi johtua

THL:n tiedonhallintojohtaja Aleksi Yrttiaho vastasi MTV Uutisten Instagram-seuraajien Koronavilkkuun liittyviin kysymyksiin. Hänen mukaansa käyttäjämäärien kehitys on ollut tasaista ja Koronavilkku on nyt käytössä noin 2,3 miljoonassa puhelimessa. Osalla ihmisistä sovellus voi olla useammassa, kuin yhdessä puhelimessa.

Käyttäjiä askarrutti muun muassa, miksi aplikaatio ei ilmoita mahdollisen altistuksen tarkkaa ajankohtaa ja olisiko tämä ominaisuus tulossa tulevien päivitysten mukana. Yrttiahon mukaan tartuntatautilaki estää tarkan ajankohdan ilmoittamisen.

– Tartuntatautilain muutoksessa HE 101/2020 hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ”Henkilölle ei esitettäisi tartunnan saaneen pseudonyymisiä tunnisteita tai tietoja mahdollisen altistumisen ajankohdasta”. Koska tämä perustelu on voimassa ja osa lain tulkintaa, niin emme voi näyttää sovelluksessa altistumisen ajankohtaa päivätarkkuudella, Yrttiaho perustelee.

Usean puhelimen ongelma

Monilla on samanaikaisesti käytössään sekä yksityinen, että työpuhelin. Toisinaan käy niin, että yksi puhelimista hälyttää altistumisesta ja toinen pysyy mykkänä, vaikka molemmat ovat käyttäjänsä matkassa. Yrttiahon mukaan tämä saattaa selittyä laitteiden ohjelmisto- ja teknologiaeroilla.

– Puhelinmalleissa voi olla eroja toisaalta puhelimen käyttöjärjestelmässä (Android tai  iOS) olevassa toteutuksessa tai laitteen fyysisissä ominaisuuksissa kuten bluetooth -laitteistossa. Välillä voi olla tilanteita, joissa työpuhelin on vaikka pöydällä ja oma puhelin laukussa, joka vaikuttaa bluetooth-signaalin havaittuun voimakkuuteen, Yrttiaho vastaa.

– Bluetooth-signaalia voi ajatella samalla tavalla kuin ääntä – jos suun edessä on jotain tai puhut siten, että olet selin toiseen päin, tämä vaikuttaa jonkin verran miten hyvin ääni kuuluu, Yrttiaho jatkaa.

Voiko Koronavilkku erehtyä?

Yrttiahon mukaan Koronavilkku kerää tietoa puhelinten välisistä kohtaamisista ja sen kestosta sekä laitteiden välisestä etäisyydestä. Puhelin tarkistaa vähintään viiden minuutin välein, onko lähistöllä muita laitteita. Etäisyys taasen perustuu bluetooth-signaalin vaimentumaan.

Koronavilkku ilmoittaa mahdollisesta altistumisesta edellä olevien tietojen avulla riskiarvioon perustuen.

– Bluetooth-signaali ei ole mittanauha, jolla saa tarkan tuloksen, mutta riittävän tarkan tiedon siitä, ovatko puhelimet lähellä toisiaan. Mitä useampi mittaus, niin sitä luotettavampi arvio etäisyydestä on. 

– Riskiarvio on pyritty tekemään niin, että Koronavilkun ilmoitukset ovat mahdollisimman luotettavia. Kuten kaikki testit, Koronavilkku voi myös ilmoittaa, vaikka todellisuudessa riski olisi ollut matala tai ilmoitus voi jäädä saamatta.

Lue myös: THL: Koronavilkku on nyt yhteensopiva useiden eurooppalaisten koronasovellusten kanssa

Yrttiaho muistuttaa, että tartuntaan vaikuttavat myös maskin käyttö, sekä esimerkiksi onko hän ulkona vai sisällä. Näitä tietoja Koronavilkku ei tiedä. Luotettavuutta arvioidaan kuitenkin erityisesti sen mukaan, onko yksittäisen mittauksen mukainen etäisyys oikein.

– Noin 80 prosentissa tapauksista, joissa etäisyydeksi on arvioitu alle 1,5 metriä, on aidosti tällä etäisyydellä. Mitä suurempi etäisyys on, sitä suurempi luotettavuus mittauksella on. Mitä useampi mittaus on, eli toisin sanoen mitä pidempi kohtaaminen on, sitä luotettavampia nämä mittaukset ovat, Yrttiaho toteaa.

"Emme tiedä ketkä käyttävät Koronavilkkua"

THL ei saa tietoa siitä, kuinka moni positiivinen tartuntatulos jää ilmoittamatta Koronavilkkuun. Tiedossa on ainoastaan ilmoitettujen tartuntakertojen määrä: 12 002 kertaa.

– Me emme tiedä kuinka monta kertaa, tai miksi tartunta on jätetty ilmoittamatta. Emme tiedä ketkä käyttävät Koronavilkkua, jonka vuoksi emme pysty tätä selvittämään, Yrttiaho taustoittaa.

Yrttiaho kertoo, että ilmoitus kilahtaa, jos tartunnan saaneen on kohdannut edellisen kymmenen vuorokauden aikana. Kohtaamisen on pitänyt tapahtua siten, että sairastuneen oireet ovat jo alkaneet tai oireiden alkuun on noin kaksi vuorokautta.

Konkreettista hyötyä tartuntaketjun jäljittämisessä

Tiedonhallintojohtajan mukaan tartuntatautilääkärit ovat kertoneet, kuinka aplikaatiosta on konkreettiseesti ollut hyötyä. Suurin etu on heidän mukaansa Koronavilkun ohjeista tartuntailmoituksen jälkeen varsinkin, jos kyseessä on oireeton tartunta tai oireet ilmenevät vasta tietyn ajan jälkeen. Tällöin tartuntaketju ei pääse etenemään.

– Koronavilkun avulla on myös havaittu tilanteita, joissa lieväoireiselle on varmistunut koronatartunta, ilmoituksen perusteella on hakeuduttu hoitoon aikaisemmin ja niin edelleen.

– Koska THL ei tiedä, kuka käyttää koronavilkkua tai kuka on saanut altistumisilmoituksen, tarkkaa lukua tapauksista, joissa ilmoituksen perusteella on menty testiin ja saatu positiivinen tulos ei ole. Tiedämme kuitenkin, että esimerkiksi Omaolo-oirearvio on nyt tehty noin 18 100 kertaa ilmoituksen perusteella. Näistä noin joka kolmannessa on raportoitu oireita.

Lue myös: Koronavilkku sai Traficomilta tunnustuksen tietoturvallisuudestaan

Vaikutukset akunkestoon laitekohtaisia

Sovelluksen vaikutukset akunkestoon saattavat vaihdella valmistajakohtaisesti. Kulutuksen voi kuitenkin saada itse selville. Henkilökohtaisen käytön perusteella Koronavilkku ei Yrttiahon mukaan kuluta sen enempää akkua, kuin muutkaan päivittäin käytössä olevat aplikaatiot.

– Olen kuullut raportteja, joissa Koronavilkku kuluttaa akkua. Puhelimista näkee usein, kuinka suuri osa akunkulutuksesta selittyy milläkin sovelluksella. Minulla esimerkiksi Koronavilkku vastaa noin kolmea prosenttia puhelimen akunkulutuksesta, joka on samalla tasolla kuin sähköpostin tai sykemittarin tausta-ajojen akunkulutus.

– Minulla ei ole tarkkaa tietoa, missä puhelinmalleissa tai missä tilanteissa Koronavilkku käyttäisi erityisen paljon akkua.

Miksi Koronavilkku lukkiutuu?

Koronavilkku lukkiutuu ja lopettaa tietojen keräämisen, jos käyttäjä ilmoittaa saaneensa tartunnan. Yrttiahon mukaan tämä perustuu siihen luottamukseen, että ihmiset noudattava ohjeistuksia.

– Lähdemme siitä, että positiivisen testituloksen saanut noudattaa terveydenhuollosta saamiaan ohjeita. Koronavilkun voi halutessaan ladata uudestaan, jonka jälkeen sovellus jatkaa kohtaamisten tunnistamista.

– Sairastettu tauti tuottaa todennäköisesti vastustuskykyä, joka voi suojata sairastanutta oireiselta tai vakavaoireiselta taudilta. Suurimmalla osalla vasta-aineet säilyvät ainakin useita kuukausia. Tällöin Koronavilkun käytölle ei ole tarvetta.

Alla toimintaohjeet, jos Koronavilkusta saa ilmoituksen tartuntaepäilystä:

Noudata näitä ohjeita 10 päivän ajan:

• Tarkkaile vointiasi. Jos sinulla ilmenee yksikin koronavirustautiin sopiva oire, ota mahdollisimman pian yhteyttä kuntasi terveydenhuoltoon ja hakeudu testiin. Koronavirustautiin sopivia oireita ovat haju- tai makuaistin muutos, hengitysvaikeus, yskä, kurkkukipu, nuha, kuume, päänsärky, lihaskivut sekä ripuli tai vatsakipu ilman muuta ilmeistä syytä.
• Vältä tapaamasta muita ihmisiä.
• Huolehdi käsihygieniastasi.
• Vältä julkisia paikkoja ja liikennevälineitä. Jos joudut liikkumaan julkisilla paikoilla, pidä muihin ihmisiin etäisyyttä vähintään kaksi metriä. Jos et pysty pitämään riittävästi etäisyyttä, käytä kasvomaskia.
• Anna toisen henkilön hoitaa ruokaostokset ja muu asiointi kodin ulkopuolella, jos mahdollista.
• Jos yskit tai aivastat, suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla. Laita käytetty nenäliina jäteastiaan ja pese kätesi vedellä ja saippualla tai käytä käsihuuhdetta. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta hihaan.
• Tee etätyötä, jos mahdollista.
• Jos et ole Suomessa, noudata paikallisten viranomaisten ohjeita.