Koronavilkku-sovelluksen aukot herättävät kritiikkiä – näin THL vastaa

0:53
Näin katsot Koronavilkku-sovelluksen tekemät altistumisilmoitukset Android-puhelimesta.

Altistumistietoa välittävä Koronavilkku-sovellus herättää kritiikkiä. Järjestelmän jättämät aukot ihmetyttävät tavallisten kansalaisten lisäksi myös ylilääkäriä. THL suosittaa silti sovelluksen käyttöä.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) linja-autonkuljettaja kertoo MTV Uutisille, ettei hän voi käyttää Koronavilkku-sovellusta lainkaan. Hän antaa haastattelun anonyymisti.

– Väärät hälytykset ovat yksi syy siihen, miksi sitä en ladannut. Melkein kaikilla matkustajilla, joitain iäkkäämpiä henkilöitä lukuun ottamatta, on älypuhelimet. Jos heillä on vilkku päällä, niin hälytykseen riittää se, että henkilö istuu kuljettajan takana.

Kuljettaja huomauttaa, että hän istuu autossa muovipleksin takana.

Hän kertoo että suurin osa HSL:n linja-autoilla ajettavista reiteistä kestää 45–50 minuuttia.

– Jos ihminen tulee päätepysäkiltä kyytiin ja matkustaa toiselle päätepysäkille, hän on lähes tunnin autossa. Jos hänen puhelimensa on kahden metrin säteellä minun puhelimestani, niin saattaisi tulla turhan paljon vääriä hälytyksiä.

HSL:n reitit kulkevat myös Meilahden sairaalaan ja kuljettaja kertoo keskustelleensa aiheesta myös sairaanhoitajan kanssa.

– Yksi sairaanhoitaja tuli kyytiini ja ennen liikkeellelähtöä keskustelimme koronavilkusta. Hän kertoi että heillä on ollut sellaista ongelmaa, että kun puhelimet ovat lähekkäin – vaikka se olisi vain hetkellisesti ja metrin tai pidemmänkin matkan päässä – niin se antaa turhia hälytyksiä.

(Alempana artikkelista löydät THL:n tiedonhallintajohtajan kommentin kantamaan ja tarkemmat tekniset tiedot signaalin toiminnasta)

Ylilääkäri Ylellä: Poistin Koronavilkun

Ylelle haastattelun antanut infektiotautien ylilääkäri kertoo poistaneensa Koronavilkku-sovelluksen kokonaan. 

– Koronavilkusta voisi olla hyötyä jos siitä saatava tieto olisi tarkempaa, mutta Suomen poikkeuksellisen ankarat tietosuojasäädökset estävät meiltä tämän. Joissakin muissa maissa se voi toki toimia paremmin kuin meillä, kertoo Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän infektiotautien ylilääkäri Risto PietikäinenYlen haastattelussa.

Hän kertoo myös, että "vilkutusten hoitaminen" vie aikaa jäljitystyöltä.

Pietikäinen olisi valmis uudenlaiseen suositukseen sovelluksen käytöstä: vilkun käyttö voitaisiin lopettaa tai vilkkua voisivat käyttää ne tahot, jotka kokevat sen hyödylliseksi.

MTV Uutiset yritti tuloksetta tavoittaa Pietikäistä kommentoimaan asiaa.

THL: Sovellus osaa mitata, kuinka kaukaa hälytys tulee

Koronavilkku-sovellus käyttää apunaan käyttäjien puhelimien bluetooth-yhteyttä ja antaa siten hälytyksen nimenomaan etäisyyden perusteella, sanoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.

– Bluetooth -yhteydellä voi olla pitkäkin kantama ja se riippuu siitä, mitä kaikkea edessä on. Tätä voi verrata ääneen: mitä kauemmas se menee, sitä hiljaisemmaksi se muuttuu. Jos siinä on jotakin edessä, niin siinä kohtaa ääni kuulostaa heikommalta, Yrttiaho selittää.

Yrttiahon mukaan sovellus tulkitsee, ettei tarvetta hälytykseen ole lähinnä silloin, jos toinen puhelin on ollut kovin etäällä.

– Signaalin voimakkuuden arviointi ei ole mittanauhan tarkkaa eikä se ole täysin aukoton tai täydellinen, mutta se antaa kohtuullisen hyvän arvion siitä, onko ollut metrin tai parin metrin etäisyydellä.

EU:n alueella sovellus ei saa käyttää GPS-paikantimen tietoja

Ylilääkäri Pietikäinen viittasi Ylellä myös siihen, että sovellus olisi tehokkaampi ilman ankaraa tietoturvalainsäädäntöämme.  

– EU-tasolla on linjattu se, että tällaiset sovellukset eivät saa tietää tietää paikkaa – ne eivät saa käyttää GPS-satelliittipaikannustietoja. Sen vuoksi koronavilkku tai esimerkiksi Tanskan vastaava sovellus eivät pääse satelliittipaikannustietoon puhelimesta, Yrttiaho myöntää.

Vaikka vilkku ei kerro käyttäjälle altistuspäivää, sovellus kyllä rekisteröi ilmoitetun tartunnan ajankohdan, Yrttiaho vakuuttaa.

Kritiikistä huolimatta Yrttiaho huomauttaa, ettei itse kannata sovelluksen poistoa. 

– Itse en kannata sovelluksen poistamista. Jos ei vielä ole asentanut koronavilkkua, niin se kannattaisi kuitenkin asentaa. Mitä useammalla sovellus on käytössä, sitä todennäköisemmin kohdatut henkilöt saavat altistumisilmoituksen, jos henkilö sairastuu. Mitä useampi käyttäjä, sitä varmemmin koronavilkku toimii.

Pientä viivettä voi esiintyä

Julkisuudessa on käsitelty myös tapauksia, joissa koronavilkku on hälyttänyt useita päiviä altistumisen jälkeen. Yrttiaho myöntää, että altistumisilmoituksessa saattaa olla viivettä.

– Tällä hetkellä keskimääräinen viive on vajaa kaksi päivää siitä, kun henkilön oireet ovat alkaneet, siihen että hän syöttää koronavilkkuun avauskoodin. Oireiden alkamista seuraavasta päivästä kello kuudesta aamulla alkaen muut käyttäjät alkavat saada ilmoituksia.

Sovellus selaa käyttäjän puhelimen kohtaamisia myös tartunnan ilmoittamisen ajankohdasta taaksepäin ja eteenpäin.

– Koronavirus on tartuttavimmillaan muutamaa päivää ennen ja jälkeen oireiden alkamisen. Viive on korkeintaan neljästä viiteen päivään altistumisesta. Toki meidän täytyy huomioida, että poikkeustilanteita on joskus, Yrttiaho sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja