Vuonna 1973 Miss Suomeksi kruunattiin Raija Stark. (Kuva: Lehtikuva)
Julkaistu 31.01.2007 15:16(Päivitetty 02.02.2009 17:41)
Valtakunnan kauneinta neitoa, Miss Suomea, on etsitty vuodesta 1931 lähtien. Kotimaassa suosiota saavuttaneiden kilpailijattarien lisäksi misseistämme löytyy myös kansainvälisesti menestyneitä kaunottaria, eikä skandaaleiltakaan ole vältytty.
Miss Suomen titteli on maamme kauneuskilpailujen arvostetuin meriitti. Ensimmäiset Miss Suomi -kisat järjestettiin vuonna 1931, jolloin kaikkien aikojen ensimmäiseksi Miss Suomeksi kruunattiin Ranghild Nyholm.
Television välityksellä suomalaiset ovat saaneet seurata Miss Suomen onnenkyyneleitä vuodesta 1961 lähtien. Sotavuosina (1939–1940 ja 1942–1944) kisoja ei järjestetty lainkaan.
Muutamista kohumisseistä huolimatta Suomen kansa on säilyttänyt missit lähellä sydäntään.
Organisaatio Miss Suomi -kisojen takana
Vuodesta 1962 lähtien kaikki Miss Suomi ja Miss Scandinavia -kilpailut on järjestänyt kauneuskilpailuihin erikoistunut yhtiö Finnartist Oy. Yhtiön johdossa mukana on alusta asti toiminut "missikeisariksi" tituleerattu Eino Makunen, joka on järjestänyt Miss Suomi -kisoja jo 45 vuotta.
Kesällä 2006 Finnartist Oy:n osake-enemmistö siirtyi PerttiHimbergin hallintaan Onerva Tammisen myytyä osakkeensa Himbergille.
Eino Makunen pyörittää parketilla vuoden 2008 Miss Suomea, Satu Tuomistoa. (Kuva: Lehtikuva)
Missiemme menestys maailmalla
Kotimaassamme menestyneet missit ovat päässeet edustamaan kauneutta usein myös maamme rajojen ulkopuolella. Menestystä on tullut enemmän Miss Scandinavia ja Miss Baltic Sea -kilpailussa, mutta ovat missimme saavuttaneet tunnettavuutta myös muilla kansainvälisillä kilpa-areenoilla.
Ester Toivonen voitti Miss Eurooppa -kilpailun vuonna 1934. (Kuva: Lehtikuva)
Ensimmäinen suomalainen ulkomailla menestynyt missi oli Ester Toivonen. Hän voitti Miss Suomi -kilpailun vuonna 1933 ja seuraavana vuonna Miss Eurooppa -kilpailun Isossa-Britanniassa. Toivosen kauneutta saatiin ihastella 16 kotimaisessa elokuvassa. Hän esiintyi mm. elokuvissa Kaivopuiston kaunis Regina (1941) sekä Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943). Hänelle tarjottiin elokuvasopimusta Hollywoodista, mutta hän kieltäytyi.
Armi Kuusela, Miss Universum vuosimallia 1952. (Kuva: Lehtikuva)
Tunnetuin maailmalla saavutettu kauneusvoitto lienee ylivoimaisesti Armi Kuuselan valinta maailmankaikkeuden kauneimmaksi olympiavuonna 1952 Floridassa järjestetyissä ensimmäisissä Miss Universum -kilpailuissa. Armista tuli heti suomalaisten lemmikki.
Hänen valintansa Miss Universumiksi hullaannutti kansanjoukot ja vahvisti sodasta toipuvan Suomen itsetuntoa. Maailmanmenestyksestä huolimatta Kuuselaa ei Miss Suomi listalla näy, sillä hän oli Suomen neito vuosimallia 1952. Myös Kuuselalle tarjottiin filmaussopimusta Hollywoodista, mutta hän kieltäytyi.
Suomineito on kruunattu myös toistamiseen universumin kauneimmaksi, kun Anne Pohtamo kruunattiin El Salvadorissa Miss Universumiksi 1975. Myös Pohtamon Miss Universum -tittelin saanti osui Suomelle tärkeään aikaan. Tuolloin elettiin energiakriisin ja säästämisen aikaa ja missivoitto oli otollinen keino karkottaa ihmisten pessimismiä. Maailman huomiota Suomea kohtaan lisäsi samana vuonna Helsingissä järjestettävä ETYK:n huippukokous.
Miss Eurooppa kisoissa Suomen menestystä voidaan pitää erinomaisena, sillä maamme on voittanut Euroopan kauneimman -tittelin kuusi kertaa, mikä tekee Suomesta kaikkien aikojen toiseksi menestyneimmän maan kyseisissä kisoissa yhdessä Ranskan kanssa.
Myös Miss Scandinavia -kilpailussa suomalaiset kaunottaret ovat menestyneet tuoden maahamme yhteensä 13 Miss Scandinavia voittoa. Miss Maailma -kilpailun voitto on sen sijaan tullut Suomeen ainoastaan kerran, kun Marita Lindhal voitti tittelin Lontoossa vuonna 1957 pidetyissä kilpailuissa.
Alkuvuosien tähtimisseistä tämän päivän julkkisvaimoihin
Moni alkuvuosien missi kunnostautui missivuotensa jälkeen laulajana tai näyttelijänä. Alkuaikojen missit eivät suuria skandaaleja saaneet aikaan. Suurennuslasin alle sen sijaan joutui missikandidaattien ulkonäkö ja kauneusvaatimukset.
Heli Pirhosen juhlaa vuonna 1995. (Kuva: Lehtikuva)
Suomen missihistoriassa on kahdesti päädytty kruunaamaan sama missi uudestaan, kun kilpailijat eivät tuomariston mielestä täyttäneet kaikkia asetettuja vaatimuksia. Kahdesti kruunattuja missejä ovat historiassamme olleet Terttu Nyman, joka valittiin Miss Suomeksi vuonna 1948 ja toistamiseen vuonna 1949, sekä Tarja Nurmi, joka oli Miss Suomi vuosimallia 1959 ja 1960. Molempien kilpailujen voittajat, jotka jäivät ilman Miss Suomi -titteliä, saivat kantaa Miss Messuhalli -nimikettä.
Myös nykyään kruunun tavoitteleminen on evätty missiehdokkaalta. Syynä ei ole ollut kilpailijoiden huono laatu, vaan missiehdokkaiden sääntörikkomukset. Tunnetuin tapaus lienee Carmen Mäkisen diskaaminen toisen perintöprinsessan istuimelta vuonna 1995, kun hän esiintyi rohkeissa kuvissa missivuotensa aikana. Tuoreempi vastaava tapaus on vuodelta 2005 missikandidaatti Saija Ketolan kohdalla.
Tanja Karpela (os.Vienonen) vaikuttaa nykyisin politiikassa. (Kuva: Lehtikuva)
Misseys on usealle kaunottarelle silta julkisuuteen. Nykymissit ovat omien avujensa lisäksi pysyneet julkisuudessa missivuoden jälkeen poikaystäviensä tai miestensä saavutusten ansiosta. Monet ovat löytäneet rinnalleen urheilijamiehen. Näin on käynyt esimerkiksi Jenni Dahlman-Räikköselle, Suvi Tiilikaiselle (os. Miinala), Piritta Hagmannille (os. Hannula) ja Vanessa Kurrille (os. Forsmann).
Urheilijoiden vaimoina olon lisäksi missit ovat kunnostautuneet politiikassa. Misseistä politiikan ovat löytäneet ainakin Tanja Karpela (os. Vienonen), Anne Pohtamo ja RiittaVäisänen. Karpela on toiminut kansanedustajana jo vuodesta 1999, ja vuosina 2003-2007 hän toimi kulttuuriministerinä. Pohtamo ja Väisäsenen ovat olleet ehdolla kansanedustajiksi.
